Kannunvalajat | Kannanotto Tietotekniikkakeskuksen päätöksen jättää uusimatta Adobe-ohjelmien lisenssit Helsingin Yliopiston multimediatietokoneilta
kannunvalajat,valtiotieteellinen, valtsikka, valtiotieteellinen tiedekunta,kannu
2059
post-template-default,single,single-post,postid-2059,single-format-standard,do-etfw,ajax_fade,page_not_loaded,,qode-theme-ver-6.3,wpb-js-composer js-comp-ver-4.3.5,vc_responsive
 

Kannanotto Tietotekniikkakeskuksen päätöksen jättää uusimatta Adobe-ohjelmien lisenssit Helsingin Yliopiston multimediatietokoneilta

29 Mar Kannanotto Tietotekniikkakeskuksen päätöksen jättää uusimatta Adobe-ohjelmien lisenssit Helsingin Yliopiston multimediatietokoneilta

[Briefly in English: a group of students from the Faculty of Social Sciences have signed a commitment against the university’s decision to quit renewing Adobe software at the university’s multimedia computers.]

Joukko Helsingin yliopiston opiskelijoita on allekirjoittanut kannanoton, jossa vastustetaan HY:n Tietotekniikkakeskuksen päätöstä jättää Adobe-ohjelmien lisenssit uusimatta Helsingin yliopiston multimediakoneilla. Kannanoton löydät alta.

——————————————————————————————-

Kannanotto Tietotekniikkakeskuksen päätöksen jättää uusimatta Adobe-ohjelmien lisenssit Helsingin Yliopiston multimediatietokoneilta

 

Me allekirjoittaneet olemme päättäneet 23.3.2017 ottaa kantaa Helsingin yliopiston Tietotekniikkakeskuksen päätökseen lopettaa Adobe-ohjelmien tukeminen yliopiston Oppimiskeskus Aleksandrian multimediatietokoneilta. Helsingin yliopisto otti Adobe-ohjelmiston käyttöön joitain vuosia sitten Aleksandrian 15 multimediatietokoneelle, mutta nyt lisenssien vanhetessa ja Adoben lopettaessa CS-sarjan tukemisen lisenssiä ei uusita Adoben uuden lisensointimallin mukaisesti. Me väitämme, että Adobe-ohjelmien tukemisen lopettamisella on negatiivinen vaikutus yliopiston itse määräämien työelämälähtöisyyttä ja osallistavaa opiskelua korostavien tavoitteiden toteuttamiseen. Väitämme, että ohjelmisto on olennainen osa opiskelijalehtikulttuurin säilyttämistä. Väitämme myös, että Adobe-ohjelmisto ei ole korvattavissa ilmaisohjelmilla.

Opiskelijalehdet tarjoavat sadoille opiskelijoille työelämälähtöistä toimintaa opintojen ohella. On tärkeää, että tämä toiminta voidaan suorittaa mahdollisimman ammattimaisesti, jotta se onnistuu tehtävässään antaa valmiudet työelämän samankaltaisiin tehtäviin. Adobe-ohjelmaperhe on universaaliutensa vuoksi sekä ainutlaatuinen että ohjelmatyyppiensä yleinen standardi. Tästä johtuen sitä käytetään toisella asteellakin ja on myös usein viestintäalan ainoa työnantajien vaatima työkalu. Työelämään siirtymisessä laaja ohjelmistojen osaaminen on muodostunut viestintäalan ulkopuolellakin trendiksi, ja digitaalinen osaaminen katsotaan työkuvasta riippumatta lähes aina eduksi. Päätös riisua opiskelijalehdiltä mahdollisuus ammattimaiseen toimintaan on siten paradoksaalista yliopiston omien työelämään liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Päätös tulee myös hetkellä, jolla digitaalista osaamista halutaan yliopistossa yleisesti (syystäkin) lisätä, mikä tekee siitä poikkeuksellisesti epäjohdonmukaista työelämätavoitteisiin nähden. Helsingin yliopisto on Suomen suurin, painottaa digitaalisuutta ja tulevaisuutta, ja tällä päätöksellä täten asettaa itsensä kiusalliseen tilanteeseen.

Työelämään liittyvien asioiden lisäksi päätös hankaloittaa opiskelijalehtien toimintaa. Jo jyrkän oppimiskäyrän suorittaneiden opiskelijoiden yhteensä sadattuhannet tunnit menevät opiskelijalehtien puolesta hukkaan, mikäli Adoben ohjelmisto ei ole käytössä. Yliopisto ja tiedekunnat ovat myös itse tukeneet ohjelmiston käyttöä koulutuksilla, jolloin nuo käydyt koulutukset eivät pääse näkymään laatuna lehdissä. Uusien ohjelmien opetteleminen vie tämän lisäksi aikaa, jota opiskelijat voisivat käyttää paremmin; uusien ohjelmien osaamisesta ei ole Adobe-ohjelmistoon verrattuna kovin paljon hyötyä myöhemmin työelämässä. Lisäksi monet opiskelijalehdet joutuvat rakentamaan kokonaan uuden lehtipohjan InDesignin poistuessa käytöstä.

Itse opiskelijoita ja lehtiä on myös epätoivottavaa velvoittaa hankkimaan omat lisenssinsä. Lehdet toimivat tälläkin hetkellä todella niukoilla budjeteilla opiskelijoista puhumattakaan. Yliopistolle vuosikustannukset 15 multimediatietokoneelle Adoben ohjelmapaketille tulisivat olemaan noin 3 500 euroa, mikä on pieni summa verrattuna 200 euroon vuodessa opiskelijalle tai lehdelle. Opiskelijat tuskin lähtevät lehtitoimintaan mukaan, jos siitä koituu ilmaisen työvoiman lisäksi heille kustannuksia, eikä lehdillä itse yksinkertaisesti ole varaa maksaa lisenssimaksua. Mikäli kustannukset siirtyvät yliopistolta pois, opiskelijalehdet kärsivät huomattavasti. On epäselvää, kuinka moni lehti pystyy ylipäänsä jatkamaan toimintaansa ja millä tasolla.

On puolestaan täysin selvää, että mikäli lehdille ei anneta mahdollisuutta ammattimaiseen toimintaan, kiinnostus sekä lukijoiden että tekijöiden puolelta opiskelijalehtiin laskee. Tällöin Helsingin yliopisto menettää merkittävän osan opiskelijakulttuuristaan. Yliopiston kymmenet opiskelijalehdet ovat foorumeita (sekä poikkitieteelliselle että tieteenalojen sisäiselle) akateemiselle diskurssille, aktiivien verkostoitumiselle, ystävystymiselle ja opiskelijan äänen kuuluviin saamiselle. Opiskelijalehdet saavat usein myös toimintaan mukaan sellaisia opiskelijoita, jotka eivät koe esimerkiksi hallitustoimintaa omaksi alakseen. Tästä syystä ohjelmiston tuen jatkaminen tukee myös monipuolisen opiskelijatoiminnan takaamista.

Opiskelijalehtitoiminnan lisäksi Adobe-ohjelmisto on tärkeä osa monen opiskelijajärjestöaktiivin työtä ja myös järjestöön kuulumattomien opiskelijoiden tehtäviä. Ohjelmistopakettiin kuuluu esimerkiksi Adobe Acrobat, jolla pystyy käsittelemään pdf-tiedostoja monipuolisesti, mikä säästää monesti koulu- ja järjestötehtävissä useita tunteja. Järjestöt ovat myös hyödyntäneet Adobea korvaamattomasti graafisen ilmeensä luomisessa, julisteiden suunnittelussa ja haalarimerkkien suunnittelussa. Graafisia perusohjelmia kuten InDesignia on käytettyä myös esimerkiksi pro gradu -tutkielmien tekemiseen, sillä ne mahdollistavat ammattimaisemman ja siistimmän toteutuksen kuin esimerkiksi Word. Photoshop ja Illustrator ovat myös oivia työkaluja esimerkiksi kaavioiden tekemiseen. Adoben ohjelmia käytetään myös ajoittain oppimateriaalin tekemisessä, ja esimerkiksi laskuharjoitusten ohjaajille ohjelmat ovat vaikeasti korvattavissa. Kenties kaikista tärkeimmin ohjelmia käytetään laajasti ammattimaisten CV:iden ja työhakemusten tekemisessä.

Näillä perusteilla me allekirjoittaneet toivomme, että Tietotekniikkakeskus kumoaa päätöksensä ja uusii Adoben vanhentumassa olevat lisenssit CC-sarjaan joko vuosi kerrallaan Oppimiskeskus Aleksandrian (tai minkä tahansa muun yliopiston tilan) viidelletoista multimediatietokoneelle (3 500 euroa/vuosi) tai ostaa lisenssit kerralla pidemmälle aikavälille. Me toivomme, että Te huomaatte kuinka näillä perusteilla 3 500 euroa on pieni summa maksaa opiskelijoiden ja yliopiston saamasta hyödystä.

 

Allekirjoittaneet

 

Alli Alho (HYAL ry:n viestintävastaava 2017)

Elias Anttila (Dilemman historiikin AD 2017, Tutkaimen toimittaja 2017, Tutkaimen päätoimittaja 2016, Toimenpiteen AD 2016, filosofisen logiikan laskuharjoitusohjaaja 2016)

Sini-Emilia Asikainen (Kimpun toimitussihteeri 2017)

Christa Haag (Poleemin päätoimittaja 2017)

Ilona Mäkijärvi (Poleemin päätoimittaja 2017)

Tuomas Heikkilä (Groteskin AD 2017; Groteskin päätoimittaja 2016)

Saana Hokkanen (Kehotuksen päätoimittaja 2017)

Salla Hokkanen (Irtolaisen päätoimittaja 2017)

Jan Ihatsu (Policyn päätoimitus 2017)

Aleksi Järvinen (Irtolaisen päätoimittaja 2017)

Martta Kallionpää (Groteskin toimitussihteeri 2017)

Nella Kelkka (Tutkaimen päätoimittaja 2017)

Laura Kolehmainen (Toimenpiteen päätoimittaja 2016)

Roosa Kontiokari (Groteskin ja Kimpun päätoimittaja 2017)

Erkki Koskimäki (Minervan pöllön päätoimittaja 2017)

Mikhael Koufos (Yrityssuhdevastaava 2017, Kannunvalajat ry; Puheenjohtaja 2012, Moodi ry)

Heidi Kouvo (Kimpun päätoimittaja ja monimuotoisen opiskelun mahdollisuuksia arvostava opiskelija 2017)

Toni Kähkönen (Synkoopin päätoimittaja 2017)

Carlos Lievonen (Minervan pöllön päätoimittaja 2017)

Erika Massa (Tutkaimen AD 2017)

Ripsa Niemi (Varapuheenjohtaja ja verkon kehittämispäällikkö 2017, Media ry)

Joni Oksanen (varapuheenjohtaja, Kannunvalajat ry 2017, Tyyppiarvon AD 2016, Kannunvalajien AD 2016)

Erika Paakkinen (Kehotuksen päätoimittaja 2017)

Oili Paaskoski (Synkoopin toimitussihteeri 2016–2017; Puheenjohtaja 2017, Synkooppi ry)

Kaisa Pakarinen (Policyn päätoimitus 2017)

Noora Perhiö (Irtolaisen taittaja 2017)

Justus Pitkänen (Synkoopin päätoimittaja 2016)

Jenni Röynä (Kansainvälisen politiikan yhdistys FAIA:n perustajajäsen 2017)

 

Roosa Savo (Groteskin päätoimittaja 2017)

Janne Suutarinen (Tutkaimen toimitussihteeri 2017)

Anni Taskinen (Groteskin päätoimittaja 2017)

Topias Tolonen (Osakuntalaisen edustajistoryhmän pj 2017, Hämäläis-Osakunnan toiminnanohjaaja 2017)

Veikko Walta (Kapitaalin päätoimittaja 2015)

Laura Wathén (Puheenjohtaja 2017, Kannunvalajat ry)

Lauri Vesala (Kapitaalin päätoimittaja 2017)

Ville Viitala (Puheenjohtaja 2017, Poliittisen historian opiskelijat Polho ry)

Anna Jaakonaho (Puheenjohtaja 2017, Media ry)

Katariina Holma (Puheenjohtaja 2017, Valtio-opin opiskelijat ry)

Saana Lehtinen (Groteskin päätoimittaja 2017)

Meeri Kataja (Poleemin päätoimittaja 2017)

Ville Venäläinen (Poleemin päätoimittaja 2017)

 

Helsingissä 23.3.2017–27.3.2017

 

Post scriptum: Kannanotto on toteutettu Adobe-ohjelmistoa hyödyntäen.

——————————————————————————————-