Bongasin kerrankin kaltaistani keski-ikäisenä syntynyttä historia-intoilijaa todella inspiroivan tapahtuman: HYYn historian ystävät ry:n ”Oliko ennen kunnollista” -seminaarin, joka pidettiin marraskuun 19. päivänä. Kenties seminaarista löytyisi vastaus pitkään mietityttäneeseen kysymykseen siitä oliko ennen kaikki paremmin, opiskelijoiden yhteishenki ylhäällä ja bileet parempia? Seminaarin päättänyt professori Laura Kolbe totesi esitelmässään opiskelijoiden olevan konservatiivisia: perinteistä pidetään usein kiinni vain siksi, että näin se tehtiin viimekin vuonna. Kannunvalaja Vihtori Suominen onkin osuvasti sanonut, että ”järjestöt muuttuvat hitaasti, koska ihmiset niissä vaihtuvat nopeasti”.
Hidasta muutosta kyllä tapahtuu: Kannunvalajien perustamisen aikaan 40-luvulla järjestö oli varsin oikeistolainen, osakuntien perinteestä ammentava ja sääntökeskeinen, sittemmin 60-70-luvuilla Kannu tunnettiin vasemmistoradikalismistaan ja 80-luvulla Kannussa keksittiin sählynpeluu ja tiedekuntatenttien jälkeiset tenttibileet.
Toisaalta Kannunvalajien kehitystä voi ajatella myös syklisenä. 50-luvulla jonkinlainen Kannun sisäinen sosiaalinen innovaatio oli yhteishenki. 40-luvun perustamisvuodet olivat menneet lähinnä säännöistä, organisaatiorakenteesta ja politiikasta keskustellen ja jäseniä kiinnostavia massatapahtumia keksittiin järjestää vasta 50-luvulla. Yhteisyyden tavoittelu kuitenkin jäi taas vuosikymmeniksi politiikan tekemisen jalkoihin. Säilyneiden dokumenttien mukaan vuoden 1989 sählyturnauksen yhdeksi tavoitteeksi asetettiin jälleen yhteishengen nostattaminen, ja se leimasikin koko 90-luvun Kannua: tehtiin laulukirja, vuosijuhlat, Kannustin ja lukemattomia tapahtumia.
Vuodesta 2012 yhteishenki, jota tällä kertaa on kutsuttu ”yhteisvaltsikalaisuudeksi”, on jälleen nostettu toiminnan ydintavoitteisiin. Tuloksiakin on: tänä vuonna Kannunvalajat järjesti historian ensimmäiset työelämämessut sekä toteutti ammattiliiton kanssa Yhteiskuntatieteilijäpäivät opiskelijavetoisemmin kuin koskaan. Yhteisyyttä rakensivat myös kesäfestarit, lukuisat sitsit, keskustelutilaisuudet, ekskursiot, urheilutapahtumat, jämäkkä edunvalvonta ja valtava määrä muuta toimintaa. Karkeasti laskien Kannunvalajien järjestämissä tapahtumissa oli marraskuun loppuun mennessä käynyt yli 9000 osallistujaa. Yhdeksän. Tuhatta.
Tämä kolumni päättää Kannun historiaa nykyisyyteen peilaavan neliosaisen sarjan nimeltä ”Ennen oli kunnollista”. Nyt on paikallaan kysyä seminaariotsikon sanoin: oliko ennen kunnollista? Historiaseminaarin osallistujat päätyivät vilkkaan keskustelun jälkeen käsiäänestyksessä hieman yllättävään konsensukseen: ei, ennen ei ollut sen kunnollisempaa kuin nykyään, kiinnostavaa kyllä. Olen samaa mieltä. Kannun historia opettaa, että kaikkia asioita on kyllä kokeiltu, mutta monesti niin päin metsää, ettei ole pahitteeksi kokeilla uudestaan. Yhteishenkikin piti keksiä kolmannen kerran ennen kuin siitä saatiin nykyinen, mielestäni upea versio.
teksti: Akseli Huhtanen