Faktabaari on Suomen ensimmäinen joukkoistamista hyödyntävä faktantarkistuspalvelu. Se aktivoituu jälleen eduskuntavaalien lähestyessä.
Juttu on julkaistu alun perin Tutkaimen numerossa 1/2015.
Sosiaalisessa mediassa mitä moninaisimmat väittämät leviävät nopeasti laajaan tietoisuuteen. Tavallinen jakaja ei useinkaan tiedä, ovatko jutun faktat kohdillaan. Onneksi nyt voi tehdä tilauksen Faktabaarista.
Faktabaari on alkuvuonna 2014 perustettu avoin ja poliittisesti sitoutumaton kansalaispalvelu. Se tarkistaa kansalaisten pyynnöstä väitteitä, joita poliittiset toimijat esittävät faktoina. Faktabaarin perustajina on toimittajia ja EU-asiantuntijoita, jotka ovat huolestuneita yhteiskuntakeskustelun tasosta ja faktapitoisuudesta. Taustalla on Avoin Yhteiskunta ry, ja isäntänä toimii EU-asiantuntija Mikko Salo.
Politiikan vahtikoira aktivoituu nykyisin vain vaalienalusaikana ja niin se tekee jälleen helmi-maaliskuun vaihteessa eduskuntavaalien lähestyessä. EU-vaalien aikaan Faktabaari tarkisti yli 60 väitettä, joista noin kaksi kolmasosaa osoittautui vääriksi.
Otetaan esimerkki julkista keskustelua kiertävästä ”faktasta”. Faktabaarin vastaavan toimittajan Tuomas Murajan mukaan Suomen Kreikka-lainojen osuus ei ole 7 miljardia euroa, vaikka moni kansanedustaja niin väittääkin. Muraja peräänkuuluttaa myös syvällistä selvitystä Suomen julkisen sektorin BKT-osuudesta, jonka perusteella talouspoliittista kiistaa usein käydään.
Suuri osa tarkistettavista väitteistä on kuitenkin jossain totuuden ja valheen ääripäiden välillä.
– Kokeneet poliitikot antavat niin ympäripyöreitä lausuntoja, joten suoranaisista faktavirheistä heitä ei saa kiinni. Eri asia on, mitä faktoja ehdokkaat käyttävät viestiensä tueksi ja mitä faktoja he jättävät sanomatta. Harvoin kerrotaan vaikkapa sitä, että Suomen Kreikka-lainoista on myös tullut korkotuottoja ja palkkioita, Muraja kertoo.
Faktan rajamailla olevat väitteet voidaan siirtää keskusteltavaksi Faktabaarin sisarpalvelu Debattibaariin, jossa pyritään käymään asiallista argumentoitua keskustelua moderaattorin johdolla. Alkuvuodesta Debattibaarissa on käsitelty ilmastokysymyksiä.
Mihin Muraja itse kiinnittää erityisesti huomiota tämän kevään vaaleissa?
– Turvallisuuspolitiikka nousee ensi kertaa keskeiseksi vaaliteemaksi talouskysymysten rinnalle. Nato-tietoisuutta olisi syytä parantaa. Monet vaalitenttien vetäjätkään eivät tiedä faktoja Natosta ja siihen liittyvästä liittymisprosessista, sanoo Afganistanin rauhanturvaoperaatiossa tiedotusupseerina palvellut Muraja.
Faktabaari pokkasi lokakuussa 2014 European Public Communication -palkinnon parhaasta julkisen viestinnän projektista. Vuonna 2015 se voitti Bonnierin Suuren Journalistipalkinnon kategoriassa Vuoden journalistinen teko.
Osallistu joukkoistukseen ja tarkistuta vääräksi epäilemäsi väite: http://faktabaari.fi/lomake
Teksti: Rosa Lampela
Kuva: Flickr