Kannunvalajat | Fuksivuosi – pakko ottaa?
kannunvalajat, valtiotieteellinen, valtsikka, valtsika, valtiotieteellinen tiedekunta, kannu, kannunvalajat ry
1350
post-template-default,single,single-post,postid-1350,single-format-standard,do-etfw,ajax_fade,page_not_loaded,,qode-theme-ver-6.3,wpb-js-composer js-comp-ver-4.3.5,vc_responsive
 

Fuksivuosi – pakko ottaa?

21 loka Fuksivuosi – pakko ottaa?

Kannugames, fuksiaiset, saunaillat, sitsit… Fuksin kalenteri täyttyy erilaisista tapahtumista, joissa reissu Alkoon on tärkeä välietappi. Onko juominen olennainen osa fuksivuotta, jota ilman jää jostain paitsi? Valtsikan fuksit vastasivat.


Kello on viisi, kun ensimmäiset tölkit avautuvat Kuppalan pihalla. Kuuluu sihahduksia, kun tulevat punahaalariset valmistautuvat illanviettoon asiaan kuuluvalla tavalla: korkkaamalla. Repussa painavat tölkit, ja mukana on iloinen mieli ja uudet opiskelukaverit. Tästä tulee elämäsi paras vuosi!

Perinteiden vaalintaa

”Juominen kuuluu perinteeseen. Ensimmäisenä vuotena otetaan kaikki ilo irti pääsystä yliopistoon; fuksivuodesta halutaan tehdä unohtumaton.”

Asia tiedostetaan jo ennen fuksivuotta, kun innokkaan sisarukset, ystävät ja joskus jopa vanhemmat jakavat omia hulluja yliopistomuistojaan: ”Oi kun silloin rellestettiin!” Monilla ajatus yliopistosta kiteytyy täpötäysiin luentosaleihin, tunnolliseen kahvinjuontiin, haalarimerkkien haalimiseen ja tietenkin mahtaviin opiskelijarientoihin. Vuoden alkaessa vanhemmat opiskelijat toivottavat fuksit tervetulleiksi ja opettavat heidät talon tavoille, myös alkoholinkäytön suhteen.

Voitolla yöhön

Juomista perustellaan usein sillä, että se helpottaa ihmisiin tutustumista. Monista tulee juodessa rennompia, iloisempia tai uskaliaampia, ja fuksirastien tyyppiset tehtävät luovat yhteenkuuluvuutta toisiinsa tutustuvien fuksien keskuudessa. Ystävyyssuhteet syntyvät baarijonoissa, öisissä tunnustuksissa ja yhteisessä rappion tunteessa.

”Juominen on sosiaalinen elementti: kun muut juo niin juon minäkin. Humalassa tuntee olonsa vapautuneeksi ja saa tyhmiä ja hauskoja ideoita. Kyllä sellaisia ideoita saattaa tulla muutenkin, mutta se on täysin erilaista, kun ollaan juomassa.”

Edellisen päivän seikkailuja kelatessa naurunremakkaan yhtyvät usein juuri eniten humalassa olleet. Muistoissa kiivetään katolle ja kerrotaan salaisimmat stoorit. Yhdellä hukkuvat housut ja toinen viedään poliisikyydillä kotiin. Ei ihme, että myöhemmin muisteltuna päällimmäisenä jää mieleen kännitoilailut ja ihmiset, joiden kanssa ne on koettu.

”Haluutsä huikkaa?”

Jokainen tietää sen tunteen, kun juominen ei vaan huvita, bisse tulee korvista ulos ja ajatus ryyppäämisestä kammottaa.  Tekisi mieli lähteä mukaan selvin päin, mutta päässä nakertaa ajatus muiden aikeista juoda. Paikan päällä syntyy kysymysten ja tarjousten tulva: ”Missä sun juoma on?” ”Nyt otat edes yhen.”

”Alkoholista kieltäytyminen on sulkenut minut ulkopuolelle esimerkiksi fuksiaisrastista. Usein tällaisessa tilanteessa monet ‘pitäisikö juoda vai ei?’-tyypit sortuvat odotusten alla.”

Painostus saattaa ottaa ystävällisen vinoilun muodon, kun fuksia houkutellaan liittymään hauskanpitoon. Monesti oma alkuperäinen päätös olla juomatta muuttuu kavereiden houkutellessa, ja silloin voi löytää itsensä juoma kädessä.

”Fuksiaisissa oli pakko juoda jos halusi olla mukana ja selvitä rasteista, mutta ei siinäkään ollut kuin pientä leikkimielistä painostusta. Jos joku ei oikeasti halua juoda, niin kukaan ei pakota.”

Ketään ei pakoteta, mutta voi olla helpompaa juoda kuin selittää miksi nyt ei huvita. Joskus tilanteesta pääsee livahtamaan vetoamalla töihin tai lääketieteellisiin syihin, mutta ilman pakottavaa syytä ei välty houkuttelulta. Harvoin kukaan huutelee innoissaan ettei aio juoda, vaan asia yritetään pitää huomaamattomissa. ”Tänään lähtee!”-tyyppiset huutelut ovat sen sijaan arkipäivää.

”En halua korostaa juomattomuuttani, koska monet saattavat kokea sen torjumisena.”

Oman alkoholittomuuden esiin tuominen voi kuulostaa siltä, että haluaa ottaa illan rauhallisesti. Ilmiönä juomattomuus ja juominen ovat samanlaisia: jos porukassa kukaan muu ei ota siideriä, sellaisen ottaminen voi tuntua nololta koska poikkeaa jollain tavalla ryhmästä. Jos muut ottavat bissen, oma vesilasi tuntuu paistavan kauas.

Alkoholi yhdistää

Juomaton voi tuntea olonsa ulkopuoliseksi. Muiden jakaessa estottoman olotilan jää poikkeuksetta vaille samasta tunteesta, vaikka olisikin täysillä mukana muissa aktiviteeteissa. Kun toisilla on silmät selällään ja he kehottavat äänekkäästi ohikulkijoita ottamaan ”housut pois”, voi tuntea olevansa toisella planeetalla. Ehkä siksi juomatta jättäminen voi olla ison kynnyksen takana.

”Vaikka olen selvänä, minä olen se joka heitetään ulos baarista. Hiljaisemmat tyypit jäävät varmasti vähän ulkopuolelle, koska kyllähän alkoholi tekee sosiaalisemmaksi. ”

Yleinen mielipide on, että kaikki saavat juoda tai olla juomatta, eikä ketään jätetä ulos porukasta. Tyyppiä joka ei juo saatetaan kuitenkin pitää tylsänä, terveysintoilijana tai ilonpilaajana.

Ihmisistä jotka ei juo ollenkaan tulee sellainen fiilis, että he eivät ole täysillä mukana.”

Ken on fuksi

Suomalaisessa nuorisokulttuurissa ryyppäämistä kohtaa paljon, eikä yliopistoelämä ole poikkeus: juominen ei ole pakollista, mutta se on yleistä.

”Fuksit pitävät meteliä yliopiston ‘megabileistä’ , eivätkä näe että ihmisiin voi tutustua muissakin merkeissä. Puhe opiskelijahumalan hienoudesta kulkeutuu aina uusille fukseille, jotka sitten luulevat sen olevan yliopistoelämän ydin.”

Suomalaisessa yliopistokulttuurissa varttuneiden fuksivuoden muistot sisältävät enemmistön kohdalla usein alkoholin. Toisilla oli huippuhauskaa, toiset raahasivat perässään överit vetäneitä kavereita, ja toiset pohtivat miksei välillä voida pitää hauskaa ilman seuraavan päivän darransumuista aamua. Vuosien päästä monet tulevat miettimään, minkä roolin alkoholi antoi opiskeluvuosille: oliko ryyppämisestä oikeasti enemmän hyötyä kuin haittaa?

Teksti: Roosa Savo
Kuva: Veera Kauhanen