Kannunvalajat | Iso pyörä pyörii – mitä jää jäljelle?
kannunvalajat, valtiotieteellinen, valtsikka, valtsika, valtiotieteellinen tiedekunta, kannu, kannunvalajat ry
1477
post-template-default,single,single-post,postid-1477,single-format-standard,do-etfw,ajax_fade,page_not_loaded,,qode-theme-ver-6.3,wpb-js-composer js-comp-ver-4.3.5,vc_responsive
 

Iso pyörä pyörii – mitä jää jäljelle?

15 joulu Iso pyörä pyörii – mitä jää jäljelle?

Niin, mikä ihmeen iso pyörä? Jo pelkkä asian kuuleminen saa niskakarvat nousemaan pystyyn tai vähintäänkin epäluulon viemään kulmakarvoja kurttuun. Mutta onko ahdistukseen aihetta?


Iso pyörä on opintouudistus, joka laittaa tiedekuntien tutkintorakenteet uusiksi. Uudistuksen avulla pyritään tekemään Helsingin yliopiston tutkinnoista kansainvälisesti kilpailukykyisempiä ja paremmin tulevaisuuden työelämän tarpeita vastaavia.

Aloite uudistukseen on tullut yliopiston taholta, mutta tiedekunnat ovat olleet alusta asti tiiviisti mukana prosessissa ja ne saavat päättää muutoksen sisällöstä ja toteutuksesta itsenäisesti. Myös oppiaineet ovat olleet koko ajan prosessissa mukana. Uudistuksen mukaiset kandi- ja maisteriohjelmat näkevät päivänvalon vuoden 2017 syksyllä.

Helsingin yliopiston opintoasiainneuvoston 12.10.2015 julkaisemassa linjauksessa korostetaan myös sitä, että muutoksella halutaan helpottaa epävarman hakijan valintaa ryhmittelemällä samankaltaisia aineita saman koulutusohjelman sisään ja tarjota mahdollisuus vaihtaa opiskelualaa opintojen jo alettua. Lisäksi taustalla vaikuttaa pyrkimys tutkintorakenteen kolmiportaistamiseen, eli toisaalta selkeään eroon kandi-, maisteri – ja tohtoriohjelmien välillä ja toisaalta parempiin mahdollisuuksiin siirtyä yhdestä opintosuunnasta toiseen eri tasojen välillä.

Miten uudistus vaikuttaa valtsikaan

Isoin ja näkyvin muutos tulee olemaan hakukohteiden reipas vähentäminen nykyisestä viidestätoista kuuteen erilliseen kohteeseen, eli koulutusohjelmaan, joista jokaisen sisälle tulee useampi nykyinen pääaine, eli opintosuunta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hakija valitsee häntä kiinnostavan hakukohteen ja sisään päästyään opiskelee kaikille opintosuunnille yhteisiä opintoja ennen lopullista pääaineen valintaa. Kandidaatintutkinnoista halutaan näin entistä laaja-alaisempia, kun taas maisteriohjelmien määrä lisääntyy ja niistä puolestaan tulee temaattisempia. Uusiin kandikoulutusohjelmiin otetaan sisään vähintään neljäkymmentä uutta opiskelijaa vuosittain.

Oppiaineiden omien ehdotusten pohjalta on päädytty alustavasti seuraavaan kuuteen kandi- ja maisteriohjelmaan: poliittinen ja talous- ja sosiaalihistoria sekä kehitysmaatutkimus ja sosiaali- ja kulttuuriantropologia yhdistetään ‘Yhteiskunnan ja kulttuurin muutos ja kehitys’ -koulutusohjelman alle. Taloustiede, tilastotiede sekä matematiikka matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta puolestaan menevät samaan ohjelmaan. Tämän lisäksi tulee Taloustieteen kandiohjelma, johon valtiotieteellisen taloustieteen lisäksi tulee ympäristö- ja luonnonvaraekonomia. Käytännöllinen ja teoreettinen filosofia sekä ruotsinkielinen filosofia muodostanevat muodostavat luultavasti yhden hakukohteen. Sosiaalitieteiden koulutusohjelma taas tulee sisältämään sosiologian, sosiaalityön, yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalipsykologian. Valtio-oppi ja viestintä muodostavat yhteisen koulutusohjelman.

Ohjelmien aineyhdistelmät ovat luonnollisesti aiheuttaneet paljon keskustelua, ja toiset kombinaatiot ovat syntyneet helpommin kuin toiset. Valtiotieteellisen tiedekunnan opintoasioista vastaavan varadekaani Ullamaija Seppälän mukaan kuitenkin tähän malliin suhtaudutaan tällä hetkellä pääsääntöisesti positiivisella mielellä.

– Uskon, että suurin osa opettajakunnastamme näkee tässä jotain positiivista. Kun asiaa ruvettiin syvällisesti pohtimaan huomattiin, että monilla tieteenaloillamme on paljon yhteistä, ja on vain järkevää, että ne tekevät tiiviimpää yhteistyötä.

Yksi tuleviin opiskelijoihin eniten vaikuttavista aspekteista on paljon keskustelua herättänyt pääaineen valinnan ajankohta. Kun saman koulutusohjelman alla on eri hakupaineen omaavia hakukohteita on selvää, että toiset opintosuunnat tulevat olemaan suositumpia kuin toiset. Miten käy opiskelijoiden yhteishengen, jos suosituimpiin pääaineisiin pääsystä joudutaan käymään kilpailua? Tässä vaiheessa ei kuitenkaan vielä tiedetä, milloin pääaineen lopullinen valinta tapahtuisi. Yksi vaihtoehto on opintojen ensimmäinen vuosi, toinen puolestaan vasta kandiseminaari.

Vaikuttaako uudistus nykyisiin opiskelijoihin?

Kolmen vuoden siirtymävaiheen aikana on mahdollista valmistua vanhoilla tutkintorakenteilla. Nykyisiin opiskelijoihin uudistus kuitenkin vaikuttaa siten, että esimerkiksi syksyllä 2017 ja sen jälkeen maisterivaiheen opinnot aloittava opiskelija siirtynee jo uusiin maisteriohjelmiin. Ullamaija Seppälän mukaan kuitenkin korvaavuudet räätälöidään niin, etteivät kenenkään opinnot mene hukkaan.

– Jokaiselle tulee olemaan oman pääaineen mukainen maisteriohjelma ja kaikille opiskelijoille taataan oikeus se suorittaa. Tämän lisäksi saattaa sitten tulla erityisiä, tiedekuntarajat ylittäviä maisteriohjelmia, joihin on erillinen haku, hän toteaa.

Maisteriohjelmien remontti onkin yksi uudistuksen mielenkiintoisimmista aspekteista puolista. Mahdollisia nimiä uusille temaattisille maisteriohjelmille voisivat olla vaikka Väestö ja yhteiskunta, Poliittinen käyttäytyminen ja poliittiset instituutiot tai Terveys ja hyvinvointi.

Ison pyörän pohtiminen alkoi jo 2012 ja lähti kunnolla käyntiin viime keväänä, joten suoraa yhteyttä nykyhallituksen leikkauksiin sillä ei ole. Seppälän mukaan uudistus saattaakin itse asiassa osoittautua pelastukseksi rajujen leikkausten kourissa painivalle yliopistolle.

– Opetuksen yhdistäminen ja eri oppiaineiden välinen yhteistyö mahdollistavat opetuksen järjestämisen pienemmillä resursseilla. Opetuksen tasoa voidaan näin nostaa pikemminkin kuin laskea, mikä on tietenkin opiskelijan kannalta parasta, hän toteaa.  

Ainejärjestöt ja tuutorointi

Mitä tulee puolestaan ainejärjestöjen ja tuutoreiden rooliin uudistuksen jälkeen, on selvää, että opiskelijaelämän kulmakivet eivät tule häviämään. Tiedekunnallekin on tärkeää, että opiskelijoilla on joku ryhmä, johon kiinnittyä. Uudistuksen jälkeen tuutorointi järjestetään mitä luultavimmin koulutusohjelmien ympärille. On myös mahdollista, että Kannunvalajien rooli kaikkia valtsikalaisia yhdistävänä järjestönä tulee entisestään korostumaan.

Keväällä on luvassa tarkempaa tietoa ja lopullisempia päätöksiä monista vielä auki olevista asioista. Kannattaa siis seurata tulevia käänteitä! Jo nyt on kuitenkin selvää, että valtsikan kasvot näyttävät varsin erilaisilta Ison pyörän jäljiltä…
Juttua varten on käytetty taustamateriaalina Helsingin yliopiston Koulutusuudistus-Wikin sekä Kannu-opinto -Facebook-ryhmän materiaaleja.  

teksti ja kuva: Mari Isomäki