Kannunvalajat | Kilpailullista koulutusta
kannunvalajat,valtiotieteellinen, valtsikka, valtiotieteellinen tiedekunta,kannu
2331
post-template-default,single,single-post,postid-2331,single-format-standard,do-etfw,ajax_fade,page_not_loaded,,qode-theme-ver-6.3,wpb-js-composer js-comp-ver-5.4,vc_responsive
 

Kilpailullista koulutusta

26 Sep Kilpailullista koulutusta

Koulutus ja opetus ovat modernissa teollisessa yhteisössä perinteisesti kuuluneet valtion ja julkisen sektorin tehtäviin. Koulutuksen kautta saavutetaan suurempaa tasa-arvoa, sosiaalista statusta ja yleistä edistystä ihmisyydessä. Toisaalta koulutus voidaan mieltää keinoksi ylläpitää olemassa olevaa epätasa-arvoa yhteiskunnassa, kun oppilaiden ja opiskelijoiden on mukauduttava koulutussysteemin malleihin ja toimintatapoihin. Kaapelitehtaalla syyskuun alussa järjestetty Dare to Learn -oppimistapahtuma antoi katsauksen uusiin koulutuksen trendeihin ja kehityskulkuihin.

Teksti ja kuva: Vivi Säiläkivi

Koulutussektorille on tullut ja tulee yhä enemmän ja enemmän yksityisiä toimijoita tarjoamaan tuotteitaan ja palveluitaan. Käsitykset opettamisesta ja oppimisesta ovat muuttumassa laaja-alaisemmiksi ja joustavammiksi. Dare to Learn esitteli ohjelmistossaan monia koulutuksen ja oppimisen muutoksen puolestapuhujia ympäri maailmaa. Tapahtumassa järjestettiin myös muun muassa työelämäkompetenssin parantamiseen ja intuitiivisen ajattelun vahvistamiseen tähtääviä työpajoja, joihin tapahtuman kävijät saivat osallistua. Lisäksi monet valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat olivat mukana järjestämässä ”oppimisen Slushiksi” brändättyä tapahtumaa.

Dare to Learnin teemana oli koulutuksen ja oppimisen mukauttaminen yhä nopeammin muuttuvan maailman tarpeisiin. Kilpailukyvyn kehittäminen korostui vahvasti tapahtuman ohjelmassa ja työpajoissa, joissa esimerkiksi neuvottiin, kuinka vastata yhtiöiden yhä kasvaviin kompetenssin vaatimuksiin. Koulutus ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti oppimista. Yhtenä oppimisen ja opettamisen funktiona nykymaailmassa onkin yksityisen sektorin tarpeisiin vastaaminen sen sijaan, että koulutusinstituutiot palvelisivat pelkästään ihmistä ja yhteisöä tieto- ja taitomäärää kartuttamalla ilman kilpailullisuuden aspektia.

Dare to Learnin yhteistyökumppaneina oli monia itse koulutuksen teemoihin suoranaisesti liittymättömiä yrityksiä, mikä vahvisti vaikutelmaa Dare to Learnistä yritysmaailman päämääriä ja kiinnostuksia varten järjestettynä tapahtumana.

Tapahtuman monet puhujat pitivät työelämä- ja talouskompetenssin lisäämistä mahdollisesti jopa tärkeämpänä kuin itse oppimista ja oivaltamista. Esimerkiksi myanmarilainen virtuaaliteknologiayhtiö 360ed:in toimitusjohtaja Hla Hla Win kertoi puheenvuorossaan, kuinka virtuaaliteknologialla saadaan opetettua ”2000-luvun taitoja” myanmarilaisille oppilaille. Konkreettisten taitojen, kuten lukemisen, ymmärtämisen ja kirjoittamisen kehittämisen sijaan länsimaisten, nykyisen taloussysteemin mukaisten arvojen voi katsoa olevan etusijalla tällaisessa taitojen opettamisessa. Ylipäätään Dare to Learnissa käsiteltiin vähäisessä määrin itse konkreettisen asiasisällön opettamisen keinoja kompetenssin ja nykymaailmaan sopeutumisen ja sopeuttamisen sijaan. Eriarvoisuuden purkamista koulutuksen keinoin ei pohdittu, enemmänkin ajatus nykymaailman kilpailullisuudessa pärjäämisestä korostui tapahtumassa.  

Viestinnän opiskelija Ripsa Niemi toimi Dare to Learnissa yhtenä tapahtuman sosiaalisen median näkyvyyden vastaavista. Hänelle Dare to Learn oli hyvä paikka päästä kokeilemaan ja oppimaan käytännön viestinnän taitoja. ”Viestinnän opinnot ovat hyvin teoreettisia, joten tällaiset mahdollisuudet päästä kokeilemaan käytännön taitoja tositilanteessa ovat aina arvokasta kokemusta”, Niemi kertoo. Tapahtuman painottamat elinikäisen ja ihmisten välillä tapahtuvan oppimisen ajatukset korostuivat hänen kokemuksessaan tapahtumasta.

Dare to Learnissa järjestettyä hackhatonia eli ratkaisukilpailua hostannut yhteiskuntapolitiikkaa opiskeleva Klaus Hietala piti myös joustavaa käsitystä opetuksesta Dare to Learnin tärkeänä näkökulmana. Hänen mielestään Dare to Learn oli oikeanlainen avaus oppimisen ja opettamisen kehittämisessä nykymaailman tarpeisiin vastaavaan suuntaan. ”Pitäisi ehdottomasti olla enemmän projektiluontoista konkreettista tekemistä osana kunkin alan opetusta. Tulisi keskittyä  siihen, miten saadaan opetus ja opetussuunnitelmat valmistamaan yksilöitä kohti rohkeaa toimijuutta yhteiskunnassa”, Hietala sanoo.

Joustavammat uudet opetuksen tavat voivat johtaa siihen, ettei koulutussysteemi enää muokkaa yhtä voimakkaasti oppilaiden ja opiskelijoiden olemusta kohti koulutussysteemissä hyväksyttyjä olemisen tapoja. Koulutus ja oppiminen voivat täten luoda matalahierarkkisempaa ja suurempien mahdollisuuksien yhteiskuntaa. Projektiluonteisuus, yhteistyöllinen läpi elämän jatkuva oppiminen ja kokeilemisen uskaltaminen ovat varmasti houkuttelevampia kuin Dare to Learnin puheenvuoroissa maalatut kauhukuvat halkeilleiden lakkapintaisten pulpettirivien luokkahuoneista. Koulutuksen ja oppimisen yhteiskunnallista epätasa-arvoa poistava ja ihmisten kykyjä kehittävä perimmäinen tarkoitus tulee muistaa. Yritysten koulutukseen vaikuttamaan pyrkivät intressit täytyy tiedostaa. Muutoin koulutuksen perimmäisiin saavutuksiin ei tule enää kuulumaan tasa-arvoisuuteen pyrkivä yksilöiden kehittyminen yhteiskunnan jäseninä. Kilpailullisten arvojen ja yritysten päämäärien edistäminen voivat muuttua koulutuksen lyhytjänteisiksi suurimmiksi tarkoituksiksi.