Kannunvalajat | KOPO-KEVÄT
kannunvalajat, valtiotieteellinen, valtsikka, valtsika, valtiotieteellinen tiedekunta, kannu, kannunvalajat ry
38
post-template-default,single,single-post,postid-38,single-format-standard,do-etfw,ajax_fade,page_not_loaded,,qode-theme-ver-6.3,wpb-js-composer js-comp-ver-4.3.5,vc_responsive
 

KOPO-KEVÄT

30 kesä KOPO-KEVÄT

Hei ja tervetuloa uuteen Kannunvalajien KOPO-blogiin! Blogin tarkoituksena on tiedottaa ja keskustella ajankohtaisista koulutuspoliittisista asioista valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja tuoda KOPO lähemmäksi opiskelijoita. Moni valtsikalainen ei varmaan täysin tiedä, mitä Kannussa ja tiedekunta/laitosneuvostoissa oikein tehdään. Opiskelijoiden edunvalvonta on kuitenkin opiskelijaelämän ytimessä toimimista, jossa keskiössä ovat arkiset asiat kuten opetus ja opiskelijan hyvinvointi. ”Kynän varteen” tarttuvat niin Kannun opintovastaavat kuin hallopedit. Blogi aloittaa kunnolla toimintansa syksyllä mutta tässä vähän tiivistettynä pohjalle kevään KOPO-satoa:

Kevät 2010 oli koulutuspolitiikan osalta kiireistä aikaa: viime vuosi meni yliopistolain valmistelun parissa, tänä vuonna soveltamisen parissa. Opetusministeriö ynnä muut tahot ovat tarjonneet luettavaksi jos minkälaisten työryhmien ja toimikuntien muistioita, raportteja ja erilaisia ”ohjelmallisia julistuksia”, joita olemme sitten kollegani Ifin kanssa lukeneet, pohtineet ja ihmetelleet. Kevät (ja kymmenet istutut kokoustamistunnit) voidaan tiivistää kahteen suureen teemaan: opintojen sujuvoittamiseen ja yliopistodemokratiaan.

 

OPINTOJEN SUJUVOITTAMINEN

Opintojen sujuvoittaminen on suurten ja intohimoisten kielellisten määrittelykamppailujen kohde. Sen taakse kätkeytyy monta erilaista näkökulmaa ja ratkaisutapaa: puhutaanpa myös ”läpivirtaistamisen”nopeuttamisesta, joka ei missään nimessä ole mikään neutraali käsite.

Tiedekunta on suurten taloudellisten paineiden alla, joten ne tähtäävät opintojen sujuvoittamiseen:opiskelijat valmistuvat yksinkertaisesti liian hitaasti ja sille on tehtävä jotain. Tiedekunnan ratkaisukeinot painottuvat erilaisten valvontajärjestelmien kuten ETAPIN kehittämiseen sekä opinto-ohjauksen parantamiseen, jotta opiskelijat saataisiin valmistumaan määrätietoisemmin. Opiskelijat ovat kiinnittäneet huolen opetuksen laatuun ja heikkoon vuorovaikutukseen opetushenkilökunnan kanssa. Opiskelijat ovat kokeneet tärkeäksi myös sivistysyliopiston ihanteen ja oikeuden lukea laajasti erilaisia yhteiskunnallisia aineita ja kypsytellä ajatteluaan. Puhumattakaan ”ulkoisista”tekijöistä kuten Helsingin korkeista elinkustannuksista, jotka pakottavat opiskelijan usein työssäkäyntiin opintojen ohella. Nämä ovat tietyllä tapaa ikuisuuskysymyksiä, joiden kanssa on painittu vuosikymmenet, mutta ne ovat tulleet nyt erityisesti valokeilaan yliopistolain tuomien muutosten ja haasteiden myötä. Keväällä päästiin kuitenkin selvästi eteenpäin, mistä on kiittäminen tiedekunnan kuuntelevaa suhtautumista opiskelijoihin ja erityisesti Kannunvalajien tekemään opintokyselyyn, johon vastasi jopa yli 500 valtsikalaista! Alla muutama konkreettinen ”askel” eteenpäin:

– kehitetään joustavampia suoritusmuotoja (esseet, luentokurssit- ja päiväkirjat) tiedekuntatenttijärjestelmän rinnalle

– opinto-ohjauksen parantaminen esim. Opettajatuutorjärjestelmää selkeyttämällä ja tiedottamalla paremmin opinto-ohjausmahdollisuuksista.

– Kehitetään yhteinäinen palautejärjestelmä koko tiedekuntaan ( näyttää siltä, että Weboodi otettaisiin käyttöön kurssipalautekanavana niin, että jokainen opiskelija saisi siitä yhteenvedon meiliin/weboodiin, jolloin opiskelijat huomaisivat, että palaute oikeasti käsitellään ja täten myös palautteenanto yleistyisi.

Asiat eivät tietenkään ole näin mustavalkoisia eli toivottavasti jonkinlainen kultainen keskitie löytyy sille,että opiskelijat valmistuisivat hieman nopeammin mutta säilyttäisivät kuitenkin vapauden omaehtoiseen etenemiseen ja älylliseen uteliaisuuteen. Harva varmaan kieltää, että 9 vuotta on liian pitkä aika valtiotieteellisen tutkinnon suorittamiseen.

YLIOPISTODEMOKRATIA

Managerialismin yleistymisen ja suurlaitosten myötä tärkeäksi on muodostunut edustuksen takaaminen oppiainetasolla kolmikantaisesti (professorit, keskiryhmät, opiskelijat).Valtsikkaan muodostettiinkin keväällä jokaiseen oppiaineeseen oppiainetyöryhmät kolmikannan mukaan, jotka valmistelevat oppiaineen asioita ruohonjuuritasolta asiantuntevasti.Nykyäänhän päätöksenteko lepää suurlaitosten laitosneuvostoissa. Suurempi ongelma on ollut opiskelijoiden saaminen professoreiden/lehtoreiden valintaa koskeviin valmistelutyöryhmiin. Dekaani Liisa Lehto siirsi periaatepäätöksen tästä laitoksille. Sosiaalitieteiden laitoksella opiskelijat on joissain aineissa otettu lämpimästi mukaan näihin valmistelutyöryhmiin, mutta politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella asia ei ole ollut näin itsestäänselvä: opiskelijoita ei ole pidetty pätevinä arvioimaan professoreiden työhönottoa ja asiassa on nähty myös eturistiriita. Hallopedit tekevät kuitenkin työtä yliopistodemokratian eteen ja toivotaan, että pol/tal – laitoksellekin saadaan opiskelijaedustajat valmisteluryhmiin ainakin viimeistään kun uusi laitosjohtaja syksyllä nimitetään.

Myös Kannunvalajien opintokysely lisäsi yliopistodemokratiaa parantamalla opiskelijoiden äänen kuuluvuutta.Esittelimme hallituksen kanssa sen tuloksia tiedekunnan väelle 15.4. järjestetyssä After Work- tapahtumassa, jossa saatiinkin hedelmällistä keskustelua aikaiseksi.

Tästä on hyvä jatkaa taas syksyllä!