Kannunvalajat | Tdk:n laatujärjestelmätyön ohjausryhmä: 1. päätökset
kannunvalajat, valtiotieteellinen, valtsikka, valtsika, valtiotieteellinen tiedekunta, kannu, kannunvalajat ry
31
post-template-default,single,single-post,postid-31,single-format-standard,do-etfw,ajax_fade,page_not_loaded,,qode-theme-ver-6.3,wpb-js-composer js-comp-ver-4.3.5,vc_responsive
 

Tdk:n laatujärjestelmätyön ohjausryhmä: 1. päätökset

19 touko Tdk:n laatujärjestelmätyön ohjausryhmä: 1. päätökset

Olin eilen sellaisen kolhoosin kokouksessa, kuin Valtiotieteellisen tiedekunnan
laatujärjestelmätyön ohjausryhmä. 
(http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/hallinto/ryhmat/laatu.html)

Työryhmä on siis väljästi pari kertaa vuodessa kokoontuva elin, jossa tiedekunnan johto
miettii yhdessä, mitä tehdään

a) Tulevan auditoinnin eteen
b) Yliopisto-, tiedekunta- sekä laitostason toimintakäsikirjojen uudistamisen eteen.

Olen työryhmän ainoa opiskelijajäsen. Tässä hieman kokouksen ja laadunvalvonnan
kuulumisia.

1. *Auditointi* on tiedekunnan kannalta jonkin sen ulkopuolisen tahon tekemä selvitys
siitä, tekeekö tiedekunta työtään strategiansa ja muiden tarkoitusperien mukaisesti, ja
kuinka hyvin se onnistuu siinä. Edellinen auditointi valmistui 2007-2008 vaiheessaa, ja
on voimassa kuusi vuotta, joten seuraavan aloitetaan 2013, ja sen pitäisi tulla
hyväksytyksi vuonna 2014.

2. Koko yliopiston *toimintakäsikirjaa* uudistetaan. Olette varmaan tutustuneet
toimintakäsikirjaan jossain sen muodossa, mutta lyhyesti se on monisatasivuinen
dokumentti, joka määrittelee yliopiston hallintoa, tavoitteita ja toimintatapoja.
Uudistuken yhteydessä toimintakäsikirja integroidaan uuteen sähköiseen työympäristöön
(Flamma), ja uutena siihen on integroituna *HUOM* (tärkeä kohta) automaattiset
kvantitatiiviset indikaattorit. Nämä ovat siis yliopiston keksimiä tunnuslukuja, jotka
mittaavat eri kriteereillä numeerisesti tiedekunnan menestymistä sille asetetuissa
tavoitteissa. Näiden avulla tiedekuntaa benchmarkataan muihin vastaavankokoisiin
yksiköihin Suomessa ja ulkomailla, sekä seurataan tiedekunnan kehitystä (”edetäänkö
asetettujen tavoitteiden suuntaisesti”). Indikaattoreita on monenlaisia, ja monen tahon
käyttöön: yliopiston strateginen johto, laitostason laadunvalvonta, OPM, jne. Huomattavaa
on, että indikaattoreita käytetään vuodesta 2011 alkaen tulospalkkion määrittämisessä.

Käytännössä tulee siis voimaan tunnuslukuja, joiden mukaan yksiköiden budjetteja
rukataan. Opetuksen puolella tunnusluvut ovat:

(Ylemmät korkeakoulututkinnot)/tavoite

(Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä yli 3kk
vaihdoissa)/(tiedekunnan uude opiskelijat laitoksittain kohdistettuna)

JA sitten vaihtoehtoisesti joko

(Ensimmäisenä vuonna 45 opintopistettä suorittaneet opiskelijat)/(Kaikki ensimmäisen
vuoden opiskelijat)

Tai

(Kahtena ensimmäisenä vuonna 90 opintopistettä suorittaneet opiskelijat)/(kaikki kahden
ensimmäisen vuoden opiskelijat)

Muiden osalta tuloksellisuutta mitataan esim. tutkimuksen ja julkaisujen määrässä
suhteutettuna henkilökunnan määrään jne. (Voin kuvitella, ettei
tutkimusväki/henkilökuntakaan ole tästä kovin innoissaan)

Tämä oli työryhmän kannalta sellainen BTW FYI -kohta, koska itse työryhmä keskittyy
valtsikan oman toimintakäsikirjan uudistamiseen (tähän päästään kohta). Kuitenkin
tällaiset budjetointiin vaikuttavat tunnusluvut ovat sikäli vaarallisia, että yksiköt
pyrkivät luonnollisesti keinotekoisesti saamaan näistä enemmän pisteitä ja rahaa.
Tällaiset vinoutuneet insentiivit voivat johtaa opiskelijoiden kannalta hankaliin
tilanteisiin. Aiemmin rahaa on jaettu hyvin pitkälti valmistuneiden maistereiden mukaan.
Jollain tavalla uusi jako on parempi, mutta tulee väistämättä mieleen että tiedekunta
voi, tarkoituksella tai huomaamaattaankin tarjoamaan esim. enemmän
random-vaihtomahdollisuuksia laadukkaiden vaihtosopimusten etsimisen kustannuksella;
tekemään opintopisteinflaatiota alkuopinnoissa sellaisella tavalla, että oppiminen
kärsii; asettamalla yhä rankempia sanktioita ensimmäisten vuosien akateemiseen vapauteen.

Otinkin työryhmässä esille kysymyksen näitä indikaattoreita suunnittelevan tahon
luonteesta ja koostumuksesta. Kyseessä on Ulla-Maija Forsbergin työryhmä. Tietääkö joku
tästä jotain/onko joku istunut ko. organisaatiossa?

3. Keskusteltiin myös itse asiasta, eli *tiedekunnan* toimintakäsikirjan uudistamisesta.
Oli paljon yhdenmielisyyttä siitä, että sen pitäisi olla selkeämpi, linkitetympi,
yhdenmukaisempi muiden tiedekuntien kanssa (jotain hajakritiikkiä..) ja helpommin
integroitavissa hallinnon prosesseihin. Pohdittiin mahdollisuutta kirjoittaa käsikirja
kokonaan ja ainoastaan englanniksi (joudutaan kuitenkin kääntämään, kaikki kuitenkin
osaavat hallintojargonia paremmin englanniksi, yliopisto kansainvälistyy, tai sitten
vastaan: oikeus hallinnollisiin dokumentteihin äidinkielellä, tarve puhua samoista
hallinnon käsitteistä ja prosesseista suomeksi arkikeskusteluissa/palavereissa). Loppujen
lopuksi syntyi tynkäpäätös siitä, että pelkästään englanniksi sitä ”ei ehkä sitten kai
voi tehdä” (suora siteeraus Liisa Laaksolta).

Otsikossa mainostamani päätökset jäivät laihoiksi. Tehdään laitoskohtaiset ja
tiedekuntakohtainen toimintakäsikirjat. Valmistellaan näiden suunnittelua, aloitetaan
ensi syksynä. Samoihin aikoihin seuraava kokous.

Mitä tämä tarkoittaa mielestäni opiskelijoiden kannalta?

Vaikka työryhmän anti (ja vaikutusmahdollisuudet) meidän näkökulmasta voivat olla
hyvinkin heikot, on kuitenkin muistettava pitää asiast mökää. Toimintakäsikirjassa
kuitenkin melko tarkkaan linjataan kaikki, mikä koskettaa opetusta, opintoja,
opiskelijapalveluja, työelämäyhteyksiä, ts. kaikkea sitä, mitä yritämme tiedekunnassa
kehittää.  (Alaotsikoita: Opetustyön periaatteet, Oppimisen arviointi, Opetuksen
kehittämisen palkinnot, Koulutuksen arvionti (sisäinen, ulkoinen, kehitys), Valmistuneet
ja muut sidosryhmät…)

Jää nähtäväksi, millä tavalla kaksi kertaa vuodessa kokoontuvassa työryhmässä voi yksi
opiskelijajäsen vaikuttaa monen ihmisen operatiivisen tiimin kirjoittamaan noin
kolmeensataan sivuun hallinnollisia ohjeita.

-Daniel