Yliopistoilla käy leikkuri. Tutkain selvitti, mitä vaikutuksia sillä on valtsikaan.
Tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden kulmakarvat nousivat kattoon, kun Juha Sipilän perussuomalaisilla höystetty porvarihallitus ilmoitti napsaisevansa 550 miljoonaa euroa koulutuksesta hallituskauden aikana. Isoin leikkuuhaava tullaan viiltämään yliopistojen budjetteihin, joilta katoaa sekä suoraan perusrahoitusta että tutkimus- ja kehitysrahoitusta Tekesiin ja Suomen Akatemiaan kohdistuvien vähennysten takia.
Koulutuksen säästötalkoot konkretisoituivat Helsingin yliopistolla 22.9., kun yliopiston hallitus päätti aloittaa yhteistoimintaneuvottelut. Syyskuun lopulla alkavissa neuvotteluissa tavoitteena on vähentää enintään 1200 henkilöä, eli 15 % yliopiston henkilöstöstä vuoteen 2020 mennessä. Vähennyksillä tavoitellaan 86 miljoonan euron säästöjä. Nyt käynnistettävät YT-neuvottelut ovat laajuudeltaan omaa luokkaansa, sillä ensimmäistä kertaa yliopiston historiassa ne koskevat samanaikaisesti yliopiston koko henkilöstöä.
Koska yt-neuvottelut ovat vasta aluillaan, on toistaiseksi vaikea arvioida niiden vaikutusta valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Tiedekunnan dekaani Liisa Laakson arvio tiedekuntaan kohdistuvista leikkauksista on 15 %. Laakson ja Helsingin yliopiston hallituksen jäsenen Jussi Nuortimon mukaan yt-neuvotteluissa päätetään, miltä tasoilta ja mistä tehtäväkokonaisuuksista karsitaan. Siksi on vielä liian aikaista puhua siitä, miten säästöt tulevat tarkalleen kohdentumaan.
Dekaani ei kuitenkaan usko nyt ilmoitetun 1200 henkilön haamurajan toteutuvan kokonaisuudessaan, vaan arvelee todellisen vähennystarpeen jäävän huomattavasti alemmalle tasolle.
– Sehän on maksimimäärä ja lopullinen luku tulee tietoon vasta kun yt-neuvottelut on käyty, rauhoittelee Laakso.
Laakso myös epäilee, että laajamittaisia vakinaiseen henkilökuntaan kohdistuvia irtisanomisia ei tule.
– Meillähän on valtavasti määräaikaisia, hän toteaa ja viittaa yliopiston linjaan, jonka mukaan henkilöstövähennykset tullaan toteuttamaan mahdollisimman pitkälle eläköitymisten ja määräaikaisten karsimisen kautta.
Viime vuonna Helsingin yliopiston työntekijöistä 49 % oli määräaikaisissa työsuhteissa, joten karsittavaa löytyy. Toisaalta määräaikaiset ovat usein esimerkiksi väitöskirjatutkijoita, joista kasvaa suomalaisten yliopistojen seuraava tutkijasukupolvi.
Leikkaukset herättävätkin huolta siitä, että nuoret – ja vähän vanhemmatkin – tutkijakyvyt katoavat Helsingistä maailmalle, ja sitä kautta tutkimuksen ja opetuksen taso heikkenee. Keskustelua on jo herättänyt arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttilan lähtö Edinburghiin. Hämeen-Anttila on todennut Helsingin Sanomissa, että hallituksen koulutusleikkaukset tekevät lähdön helpommaksi ”kun kansainvälisestä, korkeatasoisen tieteen tekemisestä tehdään Suomessa koko ajan vaikeampaa”.
Vaikutuksia opetukseen ja tutkimukseen pyritään pehmentämään kohdentamalla leikkauksia hallintoon ja tukitoimiin. Nuortimon mukaan yliopiston henkilömäärä on kuitenkin vähentynyt jo noin viidelläsadalla muutaman vuoden aikana ja leikkausvaraa ei juurikaan ole.
– Riippumatta siitä, miten esimerkiksi henkilöstövähennykset toteutetaan, niiden skaala on niin iso, että ne tulevat väistämättä vaikuttamaan myös tutkimukseen ja opetukseen. Esimerkiksi opetustarjonta voi vähentyä, hän pohtii.
Teksti: Ulla Immonen
Kuva: Oona Pohjolainen