Kannunvalajat | Positiivinen psykologia – tulevaisuuden voimavara?
kannunvalajat, valtiotieteellinen, valtsikka, valtsika, valtiotieteellinen tiedekunta, kannu, kannunvalajat ry
1473
post-template-default,single,single-post,postid-1473,single-format-standard,do-etfw,ajax_fade,page_not_loaded,,qode-theme-ver-6.3,wpb-js-composer js-comp-ver-4.3.5,vc_responsive
 

Positiivinen psykologia – tulevaisuuden voimavara?

16 joulu Positiivinen psykologia – tulevaisuuden voimavara?

Luennoilla pohditaan elämän tarkoitusta, kotiläksynä on kolme hyvää tekoa ja lopuksi kirjoitetaan essee onnellisuudesta. Kyseessä on viiden opintopisteen yliopistokurssi, ei hyvinvointiretriitti. Mistä on kysymys?


Psykologialla on perinteisesti ollut eri tehtäviä. Sen avulla on muun muassa hoidettu mielisairauksia ja pyritty lisäämään ihmisten tuottavuutta sekä hyvinvointia. Maailmansotien traumaattisten kokemusten jälkeen psykologian fokus siirtyi lähinnä patologioihin. Vähemmälle jäi kysymys siitä, voiko pahoinvoinnin vähentämisen ohella myös lisätä hyvinvointia.

Hyvinvoinnin tutkimukseen keskittynyt positiivinen psykologia pohtii, miten yksilöt ja yhteisöt saadaan kukoistamaan: Miten nollasta päästään plussan puolelle? Se ei ole vastakohta perinteiselle psykologialle, vaan enemmänkin yksi näkökulma.

Yliopistolta eväitä hyvään elämään

Positiivisen psykologian kentällä tehdään tutkimusta myös Suomessa. Yksi hyvän elämän salaisuuksien selvittäjä on filosofi Frank Martela. Martela kertoo ymmärtäneensä, että perimmäisin filosofinen kysymys on se, miten elää hyvää elämää. Vastauksia hän on etsinyt eri tieteenaloilta.

Alkusyksystä Martela johdatteli pohtimaan hyvää elämää Helsingin yliopiston kurssilla esimerkiksi merkityksellisyyden, yhteisöllisyyden ja arvojen avulla. Kurssin teemoja tarkasteltiin niin psykologian, filosofian kuin uskontojenkin näkökulmasta. Martela myöntää, että poikkitieteellinen tutkimusote voi olla työläs, mutta katsoo syvällisemmän ymmärtämisen vaativan tieteen raja-aitojen ylittämistä.

Ikuisuuskysymykseen onnellisuudesta Martelalla on vastaus:
– Sisäisesti motivoituneet päämäärät, kuten hyvät ihmissuhteet, itsensä toteuttaminen ja henkilökohtainen kasvu ovat päämääriä, joiden tavoitteleminen ja saavuttaminen on tutkitusti hyväksi ihmisen hyvinvoinnille.
Sen sijaan ulkoisten asioiden tavoitteluun, kuten rahaan tai ulkonäköön, ei Martelan mielestä resursseja kannata tuhlata.

Näkyvyyttä yhdistystoiminnalla

Tänä vuonna Suomeen perustettiin myös oma positiivisen psykologian yhdistys. Yhdistyksen puheenjohtaja Ritva Enäkoski kertoo, että yhdistys perustettiin nostamaan esille positiivisen psykologian aihealueita ja suomalaisia tutkimuksia esimerkiksi vahvuuksista, myötätunnosta, sisusta ja onnellisuudesta.

Enäkoski on puhunut myönteisyyden voimasta työparinsa Marco Bjurströmin kanssa jo pitkään ja kertoo, että alkuun ihmiset nauroivat päin naamaa:
– Pusi-pusi ja nami-nami vaan teillekin.
2000-luvun puolella tutkimustieto alkoi kulkeutua myös Suomeen ja voimavaralähtöisyyteen alettiin suhtautua tosissaan. Enäkoski muistuttaa, ettei ideana ole ajatella pelkästään positiivisesti.
– Kaikki tunteet ovat yhtä arvokkaita. Tarvitaan surua ja tarvitaan kateutta, mutta kysymys kuuluu, kannattaako niihin jäädä kiinni.

Toivon yhteiskunta

Tällä hetkellä moni murehtii, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Leikkaukset, epävarma työllisyystilanne, pakolaiskriisi ja maailman kauheudet kylvävät epäsopua ja onnettomuutta sekä nakertavat luottamusta. Mistä saadaan voimaa uskoa tulevaisuuteen?

Positiivisen psykologian yhdistyksen hallitusjäsen Touko Kuusi mainitsee yhdeksi nyky-yhteiskunnan ongelmaksi yhteisöllisyyden puutteen. Hän muistuttaa ihmisen olevan laumaeläin. Useissa tutkimuksissa on havaittu läheisten ihmissuhteiden merkityksellisyys ja se, että hyvän tekeminen toiselle tuottaa hyvää myös itselle. Yhdessä tekemistä tarvitaan enemmän – naapurin menestyksestä on opittava iloitsemaan enemmän kuin naapurin menetyksestä.

Enäkoski sanoo, että Suomen harteilla on päätös siitä, eletäänkö maassa toivon vai epätoivon tulevaisuutta.
– Tulevaisuudessa tarvitaan innostajia, kriitikoita, visionäärejä ja tekijöitä. Vähemmän niitä, jotka ovat aina valmiina katsomaan peruutuspeiliin, lakaisemaan ongelmat maton alle ja kohtelemaan erilaisuuksia halveksien. Se aika on ohi.
Enäkoski siteeraa ihailemaansa Elastista ja muistuttaa, että vastoinkäymiset voi kääntää myös voimavaraksi. Kun katse on eteenpäin ja fiilis hyvä, niin selviää paljon enemmästä.


Frank Martela

Tutkija ja kouluttaja, aiheina mm. sisäinen motivaatio ja myötätunto

Filosofian tohtori (ja VTM vuodelta 2008)

Frank suosittelee valtsikalaisia tutustumaan sisäisen motivaation tutkimuksiin vaikkapa Valonöörit-kirjansa avulla.

www.frankmartela.fi

 

Ritva Enäkoski

25 vuotta kouluttajana, aiemmin toimittajana eri medioissa

VTM vuodelta 1998

Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen puheenjohtaja

Ritva neuvoo valtsikalaisia kiinnostumaan eri aiheista ja hankkimaan erityisosaamista harvinaisemmalta alueelta. Hänen löytönsä oli kehon kieli, jota hän hyödyntää edelleen mm. työviestinnän valmennuksissaan.

www.enakoski.fi

 

Touko Kuusi

Filosofian ja tekniikan ylioppilas

Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen hallituksen jäsen

Kehitystö-yhteisön vetäjä. Kehitystön tavoitteena on soveltaa hyvinvoinnin tutkimustietoa käytäntöön.

Touko vinkkaa kokeilemaan kiitollisuuskirjettä, jolla on tutkitusti vaikutusta hyvinvointiin. Ideana on kirjoittaa kirje jollekulle, jota et ole päässyt kunnolla kiittämään. Kirjeen voi lähettää tai lukea ääneen saajalle.

kehitystö.wordpress.com


teksti: Aliisa Holkko