Kannunvalajat | Uutta suuntaa talonvaltaamiselle – olisiko aika nostaa vallattu talo jalustalle?
kannunvalajat, valtiotieteellinen, valtsikka, valtsika, valtiotieteellinen tiedekunta, kannu, kannunvalajat ry
1833
post-template-default,single,single-post,postid-1833,single-format-standard,do-etfw,ajax_fade,page_not_loaded,,qode-theme-ver-6.3,wpb-js-composer js-comp-ver-4.3.5,vc_responsive
 

Uutta suuntaa talonvaltaamiselle – olisiko aika nostaa vallattu talo jalustalle?

11 marras Uutta suuntaa talonvaltaamiselle – olisiko aika nostaa vallattu talo jalustalle?

Teksti ja kuva: Sari Kivijärvi

Talonvaltauksella tarkoitetaan tapahtumaa, jossa useat valtaajat ottavat tyhjillään olevan rakennuksen haltuunsa ilman omistajan lupaa. Suomessa taloja on vallattu toimitiloiksi, asunnoiksi sekä vanhojen rakennusten suojelutarkoituksiin, kuten viime vuonna purettu Fastholman huvila Herttoniemessä. Purkamisen vastustajat kutsuivat huvilaa nimellä “Squat Mummola”. Squat tarkoittaa talonvaltaamista ja vallattua taloa.

Talonvaltaukset kiinnittyvät 1960-luvun lopussa alkaneeseen uuteen yhteiskunnalliseen aktivismiin, johon kuuluvat muun muassa sodanvastainen liike ja ympäristöliike. Tämän päivän Suomessa nämä liikkeet ovat monien samojen naamojen osalta yhteen kietoutuneita. Talonvaltausliikkeessä näkyvät tietyt arvot, joista osaltaan kertovat graffitit ja taloihin kiinnitetyt tarrat. Esimerkiksi asevelvollisuus nähdään epätoivottavana, kun taas vegaaniruokaa suositaan ympäristö- ja eläinoikeudellisista syistä. Verkostojen omissa tiedotuskanavissa korostetaan myös kuinka seksismi, rasismi, transfobia ja homofobia eivät ole tervetulleita.

Uutiset vallatuista taloista tasapainoilevat kulttuuri- ja rikososastoilla, koska toiminta on laitonta ja siihen yhdistetään muita paheksuttuja asioita, kuten “töhryt”. Samalla valtaustoiminta nähdään ymmärrettävänä tilanpuutteiden takia. Kuitenkaan tätä avointa kansalaistottelemattomuuden muotoa ei pidetä sopivana keinona saavuttaa päämääriä.

Suomessa talonvaltausliikehdinnän aloitti Lepakon valtaus vuonna 1979. Liikkeen takana oli nuorisojoukko ja elävän musiikin yhdistys Elmu. Lepakko toimi kulttuurikeskuksena 20 vuotta. Toimintaa oli laidasta laitaan moottoripyöräjengistä Aira Samulinin tanssikouluun ja radioasema Radio Cityyn. Poikkeuksellisen pitkään toiminut vallattu talo oli yksi 80-luvun merkittävimpiä kulttuurikeskuksia Helsingissä.

Asuntopoliittisella valtausliikkeellä on kiinnitetetty huomiota myös nuorten heikkoon asuntotilanteeseen, josta 1980- ja 1990 -lukujen taitteessa syntyi Oranssi ry. “Tee-se-itse” -meininki huokuu edelleen näiltä asuinpaikoilta sekä järjestön kulttuurikeskukselta Suvilahdessa, jossa järjestetään paljon samanhenkisiä tapahtumia. Talonvaltaajiin yhdistetyt arvot ovat edellen läsnä, toisin kuin monessa muussa nuorten asumista helpottavissa järjestöissä.

Valtaamisen taustalla on halu luoda kaupunkiympäristöön vaihtoehtoisia tiloja, vaihtoehtokulttuuria ja omaehtoista kaupallisuudesta vapaata elämäntyyliä. Jälkimmäinen näkyy muun muassa tapahtumissa, joissa  maksetaan “omantunnon mukaan” ja “punk kolikko” -periaatteella.

Kun siirrytään tuumasta toimeen, liikkeen arvot jättävät usein jälkensä lopputulokseen. Remontoidessa, siivotessa ja muiden tapahtumiensa muodossa vallatut talot ovat kuin peilejä toimijoidensa yhteisestä maailmasta. Osa taloista toimii paremmin kuin toiset, ja jos esimerkiksi kaupungin kanssa neuvotelluista sopimuksista ei pidetä kiinni, häätö on hyvin mahdollista.

“Squat Kumma” vallattiin tämän vuoden elokuun lopulla Malminkartanossa. Euroopan 2000-luvun talonvaltauksille tyypillisellä tavalla se vallattiin autonomiseksi sosiaalikeskukseksi. Autonomisuus tarkoittaa sitä, että tilan säännöistä ja käytöstä päättävät toimijat itse. Valtaukset ovatkin vastarintaa kaupunkitilan yksityistämistä ja kontrollia vastaan.Tilavassa rakennuksessa pidetään viikoittain kokouksia, joissa keskustellaan ja suunnitellan tulevia tapahtumia, kuten elokuva- ja joogailtoja. Valtaajien mukaan kuka vain voi tulla osallistumaan toimintaan, kunhan muistaa noudattaa talon “turvallisemman tilan periaatteita” liittyen ihmisten koskemattomuuteen ja syrjimättömyyteen.

Talonvaltaaminen on kaupungistuvassa Suomessa vain kiihtynyt aikojen kuluessa ja se tuskin on piakkoin katoamassa mihinkään. Toinen esimerkki hiljattaisista valtauksista on tyhjillään olleen keltaisen rantakioskin valtaus Helsingin Mustikkamaalla, joka tapahtui viime heinäkuussa. Toiset talonvaltaukset onnistuvat paremmin kuin toiset, jos vertaillaan tyhjien tilojen uusia käyttötarkoituksia. Voisikin olla hyödyllistä nostaa päivänvaloon malleja paremmin toimineista tyhjien tilojen käyttöönotoista ja mahdollisesti luoda aivan uusia käyttötapoja. Vaikka toki erimielisyyksiä silti olisi, tällöin olisi vahvempi suunta, jota kohti toiminta voisi kehittyä. Kaikki vallatut talot eivät ole samalla viivalla ja olisi hyvä tuoda esiin ne esimerkit, jotka nousevat joukosta ylitse muiden.