Mistä raha tulee?

Rosa Lampelan artikkeli “Mistä raha tulee?” Tutkaimen numerossa 4/2014 käynnisti vilkkaan keskustelun. Julkaisemme nyt Lampelan alkuperäisen jutun, siihen tulleen vastineen ja toimittajan vastauksen. Mitä mieltä sinä olet? Voit jatkaa keskustelua Tutkaimen Facebook-sivulla!


 

Mistä raha tulee?


Edes kaikki korkeissa viroissa yhteiskunnallisia päätöksiä tekevät ekonomistit eivät tunne talousjärjestelmämme perusteita. Financial Times -lehden Martin Wolf kannattaa rahajärjestelmämme muuttamista.

Juttu on julkaistu alun perin Tutkaimen numerossa 4/2014.

Mitä tapahtuu pankissa, kun nostat opintolainaa?

Perinteisesti meille opetetaan, että pankit lainaavat eteenpäin säästäjien rahoja. Jotta sinä voit saada lainaa pankista, jonkun muun on täytynyt säästää tuo rahasumma palkastaan tai muista tuloistaan.

Tämä ei pidä paikkansa.

Myöntäessään lainan, pankki yksinkertaisesti kirjoittaa lainamäärää vastaavan summan tilillesi. Raha ei tule kenenkään toisen tililtä vaan tyhjästä. Kun uusi rahasumma kirjataan tilillesi, samalla se kirjataan myös pankin velkoihin, eli pankin tase on lainasummasi verran miinuksella. Tämä kuulostaa oikealta. Mutta sama summa kirjataan myös pankin taseen toiselle puolelle, pankin saamisiin. Näin pankilta ei ole lähtenyt rahaa, mutta sinä olet saanut sitä. Syntyy uutta rahaa.

Maksat korkoa lainastasi, jonka pankki on luonut tyhjästä. Tämä vaikuttaa hitusen epäoikeudenmukaiselta, eikö sinustakin?

Tietämättömät päättäjät

Jos et tiennyt tätä aikaisemmin, ei se mitään. Vaikka olet taloustieteen opiskelija, etkä tiennyt, ei sekään mitään. Useissa valtavirtataloustieteen oppikirjoissa ei opeteta, miten nykyinen rahajärjestelmä todellisuudessa toimii. Haastattelemani Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Patrizio Lainà kertoo lähettäneensä sähköpostia Taloustieteen oppikirjan kirjoittajalle, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Pohjolalle. Lainà huomautti oppikirjassa olevasta virheestä, johon Pohjola Lainàn mukaan vastasi lyhyesti kiittäen ja todeten, että asian muuttamista seuraavaan painokseen harkitaan.

Puutteellisesta tai suorastaan virheellisestä taloustieteen opetuksesta johtuen monet ekonomistit tai poliittiset päättäjät eivät tiedä, mistä raha tulee, ja kuka sitä luo. Tästä sangen nolo esimerkki on Youtubesta löytyvä video Pankin pääekonomisti kertoo, kuinka raha luodaan. Videolla Talousdemokratian Ville Iivarinen pyytää Yle Radio 1:n haastattelussa Aktia-pankin pääekonomisti Timo Tyrväistä selittämään, mistä rahaa virtaa meidän pankkitileillemme. Tyrväinen kiertelee ja kaartelee – mutta ei osaa selittää.

Talousdemokratia ry on vuonna 2009 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on levittää tietoa rahan alkuperästä. Yhdistys myös esittää erilaisia nykyiselle rahajärjestelmälle vaihtoehtoisia malleja, mutta sillä ei ole yhtä tiettyä ratkaisuehdotusta. Talousdemokratia kuuluu kansainväliseen rahareformiliikkeeseen nimeltä International Movement for Monetary Reform, ja sillä on Euroopassa useita sisarorganisaatioita. Lainàn mukaan yhteistyö on tällä hetkellä vähäistä, ja monet järjestöistä ovat resurssien puutteessa pieniä ja epäammattimaisia.

Tehokkaampaa tiedotusta kuitenkin tarvittaisiin. Lainàn mukaan taloustieteen opetus on pielessä ala-asteelta yliopistoon asti. Hänen mielestään niin kansalaisten kuin päättäjienkin tietämättömyys järjestelmän todellisesta luonteesta on rahakeskustelun suurin ongelma.

Britit rahakeskustelussa edellä

Britannian parlamentissa käytiin torstaina 20. marraskuuta 2014 historiallinen keskustelu, jonka aiheena oli Money Creation and Society. Historiallisen keskustelusta tekee se, ettei parlamentti ollut käsitellyt oikeutta rahan luomiseen ja sen yhteiskunnallisia vaikutuksia 170 vuoteen.

Se on melko pitkä aika.

Muiden muassa Financial Times -lehden kolumnisti Martin Wolf on sanonut, että pankeilta pitäisi viedä oikeus rahan luomiseen. Britanniassa muutosta ajaa Positive Money -niminen järjestö, joka tähtää lainsäädännön muuttamisen. Historiallinen parlamenttikeskustelu olikin pitkälti järjestön ansiota. Etenkin kotimaassaan Positive Money on saanut runsaasti huomiota, mikä lienee osittain hienosti suunnitellun mediakampanjoinnin ansiota. Tietysti aiheen käsittely on yksinkertaisempaa maassa, joka käyttää omaa valuuttaa.

Positive Moneyn ehdottamassa mallissa uuden rahan luomisesta päättäisi erillinen komitea. Sen käsissä olisi, paljonko rahaa painetaan. Sen sijaan päätökset siitä, mihin raha käytetään, tekisivät kulloinkin vallassa olevat poliittiset päättäjät. Erottamalla finanssipoliittinen valta oikeudesta säädellä rahan määrää yhteiskunnassa taattaisiin, etteivät poliitikot voisi painaa rahaa ääntenkalasteluprojekteihin.

Ehdotusta on kritisoitu kysymällä, miten riippumaton komitea voisi todellisuudessa olla, ja olisiko sen vaikutusvalta liian suuri. Talousdemokratian Lainà huomauttaa, että jo nyt rahan hintaa sääntelee Euroopan keskuspankki päättämällä ohjauskorosta.

Vakaampaa taloutta

Positive Moneyn mukaan heidän ehdotuksensa tarkoittaisi vakaampaa talousjärjestelmää, eikä se olisi nykyisen systeemin tavoin velkaperustainen. Nykyisin lähes kaikki raha on velkaa, mikä tarkoittaa, että jos jokainen maksaisi velkansa pois, rahaa ei jäisi jäljelle juuri ollenkaan. Koska rahaa on ennennäkemättömän paljon, olemme myös historiallisen velkaantuneita.

Viemällä pankeilta oikeus rahan luomiseen saataisiin tasattua talouden syklisyyttä. Erot syvien lama- ja taantumakausien ja toisaalta nousukausien välillä tasoittuisivat, kun niitä ei enää vahvistaisi yksityisten liikepankkien houkutus myöntää liikaa lainaa nousukaudella ja liian vähän taantumassa. Rahaa voitaisiin luoda tasaisesti talouden syklien tasapainottamiseksi. Positive Moneyn mukaan heidän ehdottamassaan järjestelmässä ei myöskään syntyisi nykyisenlaisia asuntokuplia. Myös kaikkein äärimmäisimmät varallisuuserot tasoittuisivat.

Nykyjärjestelmän käytettävissä olevilla keinoilla talouden epävakaisuutta tai tulevia talous- ja finanssikriisejä ei voida ratkaista, koska finanssimarkkinoiden toiminta on perusperiaatteiltaan edelleen samanlaista kuin ennen nykyistä kriisiä. Näin on todennut esimerkiksi Wolf.

– Ratkaisuehdotuksista on vaikea keskustella, kun ihmisillä on niin paljon väärää tietoa, Lainà toteaa.

Muutos olisi tietysti radikaali, jos pankkien liiketoiminnan perusta muuttuisi näin perustavanlaatuisesti. Lainà kuitenkin huomauttaa, että suuria talouspoliittisia muutoksia on toteutettu EU:ssa nopeallakin tahdilla.

– Keinot löytyy, jos on halua.

Demokratiakysymys

Kysymys rahan luomisesta ei liity vasemmisto-oikeisto-jakoon, vaan kannatusta nykyjärjestelmän muuttamiselle löytyy poliittisen kentän laidasta laitaan. Ensimmäisen kerran pankkien rahanluomisoikeudesta luopumista ehdotti jo 1930-luvulla tunnetusti oikeistolainen taloustieteen Chicagon koulukunta. Poliittista oikeistoa muutos houkuttelee siksi, että sen myötä voitaisiin luopua muusta talouden sääntelystä. Vasemmisto taas pitää ajatuksesta, koska julkinen sektori saisi sen myötä enemmän päätäntävaltaa. Eivätkä nämä mieltymykset edes ole ristiriidassa keskenään!

Martin Wolf on huomauttanut rahan olevan yksi ihmisen merkittävimmistä keksinnöistä. Ilman sitä nykyisenkaltaisten yhteiskuntien toimintaa olisi mahdotonta kuvitella. Wolf kysyy, miksi näin merkittävän yhteiskunnallisen välineen hallinta on luovutettu käytännössä kokonaan yksityisen sektorin käsiin.

Niin, miksi?

Jo Henry Ford totesi, että jos ihmiset tietäisivät, miten rahajärjestelmä toimii ”vallankumous olisi ennen aamua”.

 

Teksti: Rosa Lampela


 

Vastine

Juttu on julkaistu alun perin Tutkaimen numerossa 1/2015.

 

Tutkaimen numeron 4/2014 artikkelissa ”Mistä raha tulee? Pankkijärjestelmän tuntematon sydän” Rosa Lampela kirjoitti rahan synnystä kapean näkökulman kautta. Artikkelissa kirjoitetaan, kuinka ”useimmissa valtavirtataloustieteen oppikirjoissa ei opeteta, miten nykyinen rahajärjestelmä todellisuudessa toimii”. Taloustieteen opiskelijana en pysty väitettä allekirjoittamaan.

Artikkelissa esitetty rahan synnyn malli lähentelee uuskeynesiläisen talousteorian selitysmallia. Sen mukaan rahan määrä on eksogeeninen muuttuja, johon keskuspankki pystyy vaikuttamaan vain välillisesti. Uuskeynesiläinen teoria on vain yksi monista toisiaan täydentävistä rahan syntyteorioista.

Toisen valtavirran suosiman, uusklassisen talousteorian mukaan raha on endogeeninen muuttuja. Keskuspankki pystyy vaikuttamaan rahan määrään ja syntyyn aktiivisesti vakavaraisuusasteen sekä reservivaatimusten avulla. Tähän teoriaan perustuu muun muassa EKP:n viimeaikainen rahapoliittinen elvytys.

Lampela kirjoittaa artikkelissaan, kuinka ”erottamalla finanssipoliittinen valta oikeudesta säädellä rahan määrää yhteiskunnassa taattaisiin, etteivät poliitikot voisi painaa rahaa ääntenkalasteluprojekteihin”. Virke on suoranaista lukijan harhaanjohtamista, sillä tämä ongelma on taloustieteessä havaittu ja ratkaistu. Suosittelen artikkelin kirjoittajaa sekä lukijoita googlaamaan ”fiscal policy”, ”monetary policy”, ”EKP:n riippumattomuus” sekä ” boe independence”.

Muistakaamme ottaa asiat huomioon monesta näkökulmasta, se rikastaa maailmankuvaamme. Toivon, että Tutkaimessa asioita lähestyttäisiin jatkossa niin, että tietyn koulukunnan näkemystä ei esitettäisi absoluuttisena totuutena.

Pyry Lehtonen
Taloustieteen opiskelija

 

Tutkain vastaa

Rahan endogeenisuus ei ole mielipide- tai koulukuntakysymys vaan fakta. Endogeenisuudella tarkoitetaan, että rahan määrä ei ole ulkoapäin asetettu, eli keskuspankki ei päätä rahan määrästä.  Useimmat uuskeynesiläiset taloustieteilijät tunnustavat tämän tosiasian. Monet uusklassiset taloustieteilijät sitä vastoin pitävät rahaa eksogeenisenä, eli he väittävät keskuspankin päättävän liikkeellä olevan rahan määrästä.  Pyry Lehtonen käyttää väärin termejä endogeeninen ja eksogeeninen sekoittaen niiden merkityksen ja eri koulukuntien näkemykset.

Esimerkiksi Suomen Pankin (viite 1) ja Bank of Englandin (viite 2) julkaisuista selviää, että lähes kaikki kierrossa oleva raha (Iso-Britanniassa 97 %, euroalueella hiukan vähemmän) on niin kutsuttua liikepankkivarallisuutta, jota yksityiset liikepankit luovat myöntäessään lainoja. Miten tällaisessa rahajärjestelmässä voidaan perustella väitettä rahan eksogeenisuudesta?

Lehtosen artikkelistani nostama sitaatti koski Positive Moneyn ehdottamaa vaihtoehtoista mallia, jonka mukaan rahapolitiikka voitaisiin järjestää. Ei siis nykytilannetta, kuten Lehtonen tuntuu ymmärtäneen. Sivuhuomiona suosittelen Lehtosta ja muita lukijoita googlaamaan kriittisiä näkökulmia rahapoliittiseen elvytykseen (QE).

Lehtosen kirjoitus kuvastaa sitä, miten useat taloustieteen opiskelijat omaksuvat uusklassisen talousteorian näkemykset ainoina oikeina. Tämä johtuu osin taloustieteen opetuksen kapea-alaisuudesta ja muiden kuin uusklassisen teorian marginalisoinnista, mitä ei voi kestävästi perustella taloustieteellisin faktoin. On surullista ja vaarallista, että taloustieteilijät eivät tunne rahan alkuperää.

Yhdyn Lehtosen toiveeseen ottaa asiat huomioon monesta näkökulmasta, mutta faktoja ei voi muuttaa vaihtamalla koulukuntaa.

Rosa Lampela

Lähteet:

  1. Kauko, Karlo: Lyhyt johdatus rahaan. BoF Online. Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto – Suomen Pankki, 5/2011 http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_05_2011.pdf
  2. McLeay, Michael; Radia, Amar and Thomas, Ryland: Money creation in the modern economy. Bank of England Quarterly Bulletin, Q1 2014. (katso erityisesti viite 3)

http://www.bankofengland.co.uk/publications/Documents/quarterlybulletin/2014/qb14q1prereleasemoneycreation.pdf


 

Mitä mieltä sinä olet? Jatka keskustelua Tutkaimen Facebook-sivulla


Kuva: Flickr