Kannunvalajat | Tutkain
kannunvalajat,valtiotieteellinen, valtsikka, valtiotieteellinen tiedekunta,kannu
190
page-template-default,page,page-id-190,page-parent,do-etfw,ajax_fade,page_not_loaded,,qode-theme-ver-6.3,wpb-js-composer js-comp-ver-5.4,vc_responsive
 

Tutkain


  • Mitä lataa someen Minna Canth?

    Kirjallinen sisältö sikseen. Menestyvä kirjailija on nykyään ennen kaikkea hyvä henkilöbrändi. Kirjallisuuden monimuotoisuus vähenee ja imagovetoiset kirjallisuusmarkkinat vievät terän kirjallisuuden yhteiskunnallisuudelta, Vivi Säiläkivi kirjoittaa. Teksti: Vivi Säiläkivi Kuva: Vikto...

  • Kulttuurinen omiminen on sitä, että lainaa eikä palauta

    Kirjoittaja: Milla Pesonen Pikkuletit ylöjärveläisellä Venlalla. Hassunhauska intiaanipäähine polttariporukassa. Länkkärinaisen pitämä etninen ravintola. Joogatunti Unisportilla. Kaikki nämä ovat tavalla tai toisella esimerkkejä kulttuurisesta appropriaatiosta eli kulttuurin omimisesta....

  • Erilaisten samanarvoisten Suomi

    Samanarvoisten Suomi on nettiprojekti, joka haastaa lukijoiden käsityksen suomalaisuudesta julkaisemalla tarinoita maamme asukkaista. Projektin valtsikalaiset päätoimittajat Jenna Honkanen ja Joonas Lehtonen kertovat, miksi heidän mielestään Suomen 100-vuotisjuhlavuosi tarvitsi tätä. Teksti:...

Facebookissa

Tutkaimen päätoimittajaksi vuodelle 2018 on valittu Janne Suutarinen! 💎👏 ... LisääVähemmän

Lue Facebookissa
·Jaa

Mikä Tutkain?

Tutkain on Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden toimittama opiskelijalehti. Tiedekunnan opiskelijajärjestö, Kannunvalajat ry, on julkaissut Tutkainta vuodesta 1964 lähtien.

Tutkain pyrkii herättämään ja ylläpitämään keskustelua valtsikalaisuudesta, opiskelusta, työllistymisestä ja työelämästä sekä opintojemme kohteesta: yhteiskunnasta. Toisaalta Tutkain myös viihdyttää ja ilahduttaa sekä dokumentoi tuleville polville aikamme opiskelijaelämää.

Tutkain toimii myös yhdyssiteenä eri tahojen välillä: keskustelua käydään sekä opinnoissaan eri vaiheissa olevien ja eri oppiaineita lukevien opiskelijoiden, yliopiston henkilökunnan, alumnien että erilaisten yhteiskunnan vaikuttajien kesken.

Tutkain ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja sille valitaan uusi päätoimittaja vuosittain Kannunvalajat ry:n vaalikokouksen yhteydessä.

Tilaa

Mikä valtiotieteissä on nyt pinnalla? Mitä nykyopiskelijat ajattelevat asioista? Mitä valtsikassa tapahtuu? Näihin kysymyksiin voi nyt saada vastaukset postiluukustaan, sillä Tutkaimen voi tilata myös suoraan kotiin! Neljän numeron vuositilauksen hinta on 25 euroa sisältäen postikulut. Maksuohjeet saa tilausvahvistuksen mukana, ja tilauksista saadut tulot ohjataan Tutkaimen kehittämiseen.

Tilauslomake

Tule mukaan

Haluatko mukaan tekemään lehteä esimerkiksi toimittajana, kuvaajana tai kuvittajana? Tutkain-tiimiin hakeaksesi et tarvitse valtaisaa työkokemusta alalta tai mitään muitakaan yliluonnollisia kykyjä. Perustaidot ja into riittävät! Tutkaimesta saat kokemusta, kavereita ja kädenjälkesi dokumentoituna konkreettiseen lehteen, joka on hyvä työnäyte esimerkiksi alan työpaikkoja haettaessa. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: tutkain (at) kannunvalajat.fi!

  1. Jutusta pitää selvitä, miksi se on tehty. Miksi lukijaa pitäisi kiinnostaa sinun mielipiteesi vaikkapa Unicafen ruoista? Mikä on jutun tausta esim. yhteiskunnallisesti tai muussa kontekstissa?
  2. Jutun pitää pyrkiä objektiivisuuteen. Subjektiivisuus tai epäluuloinen näkökulma tulee perustella lukijalle.
  3. Jutussa pitää olla pääasiassa havaintoja, ei niinkään tulkintoja. “Dekaani näyttää mummolta” on tulkinta, “Dekaanilla on kasvoissaan paljon ryppyjä ja harmaat hiukset” havainto. Anna lukijan tehdä omat tulkintansa havaintojesi pohjalta.
  4. Jutussa pitää käyttää selkeää yleiskieltä tai perustella erikoisempi kielenkäytön tapa. Esimerkiksi haastateltavan puhuessa voimakasta murretta voi tehokeinona käyttää haastateltavan sanavalintoja häntä lukijaa lähemmäs tuodakseen.
  5. Jutussa pitää olla selkeä rakenne. Tyypillinen rakenne on kronologinen rakenne, joka toimii usein. Kronologiaa voi rikkoa esimerkiksi kappaleilla, jotka taustoittavat tarinaa ja vievät syvemmälle aiheeseen.
  6. Juttu voi olla kirjoitettu minä-muodossa vain perustellusta syystä.
  7. Haastateltavat eivät saa sanella jutun faktoja. Jos poliitikko puhuu esim. valtion tuista yliopistolle, tulee jutun tekijän tarkistaa tiedot oikeiksi. Jos tarkastaminen ei ole mahdollista, on jutusta käytävä ilmi, että kyseessä on haastateltavan esittämä tieto.
  8. Haastateltavan suorat sitaatit on tarkistutettava haastateltavalla itsellään. Halutessaan voi antaa hänen lukea koko jutun, mutta sitaatit täytyy esittää niiden sanojalle ennen julkaisua. Tarkistuta sitaatit mielellään jo ennen editointia.
  9. Jutuilla pitää olla otsikko ja ingressi sekä mielellään 1-3 nostoa. Ingressi on lyhyt tekstinpätkä otsikon jälkeen, pieni johdanto juttuun, joka toimii jutun yleiskuvauksena ja houkuttelee lukemaan sen. Nostot ovat jutusta poimittuja mielenkiintoisia virkkeitä, jotka kirjataan erikseen vähän isommalla jutun yhteyteen.
  10. Ihmisten nimet lihavoidaan ensimmäisen kerran jutussa heistä puhuttaessa.
  11. Haastateltavan sitaatteja saa ja pitää muuttaa: kukaan ei loukkaannu, jos omaan suuhun pannaan parempaa suomea tai jos ajatus ilmaistaan selkeämmin tai nokkelammin.
  12. Joka-lause keskellä virkettä sekavoittaa lausetta. Mielummin “Punainen kissa istuu aidalla” kuin “Kissa, joka on punainen, istuu aidalla”.
  13. ”Vetäviin” alkuihin kannattaa panostaa – sijoita alkuun esimerkiksi jokin mielenkiintoinen anekdootti haastateltavasta, josta saa järkevän siirtymän itse leipätekstiin. Ylipäänsä aloituksen tulee olla mielenkiinnon herättäjä; asiapainotteisestakin jutusta saa jännän hyödyntämällä konkretiaa.
  14. Ingressin kannattaa olla maksimissaan pari riviä pituudeltaan ja siihen on hyvä tiivistää kiinnostavasti mistä jutussa on kyse.
  15. Kerro mieluummin paljon vähästä kuin ei mitään paljosta. Luettelot ovat huonoja, jos niitä ei avaa lukijalle mitenkään. Esim. mieluummin “valitsin monipuoliselta ruokalistalta hanhenmaksapalleroita, jotka osoittautuivat suurenmoiseksi makuelämykseksi” kuin “monipuolisella ruokalistalla oli hanhenmaksapalleroita, pinaattihöystöä, makaronilaatikkoa ja niin edelleen”.
  1. Tarkista kuvausasetukset kamerasta:
  • formaatti raw + jpg
  • iso koko / hyvä laatu (vähintään jpg fine)
  • väriasetus Adobe RGB
  1. Katso kuvaustilanteessa valkotasapaino (white balance). Mustavalkoiset kuvat kannattaa mahdollisuuksien mukaan kuvata mustavalkoisina jo kuvaustilanteessa.

3. Ota aina pysty- ja vaakakuvia ja otoksia yksityiskohdista. Jos kuvaustilanteessa on mahdollista ja aiheen kannalta tuntuu mielekkäältä, ota myös vaakasuuntainen sarja panoraamaa varten.