Halloped – hämmentävä kirjainyhdistelmä, jonka merkitystä et ymmärrä? Mieleesi saattavat tulla hämärät tyypit, joista olet kuullut tarinoita kerrottavan – kukaan vain ei tunnu tietävän, keitä nämä hallopedit oikeastaan ovat tai mitä ne tekevät. Tai sitten tiedät hallopedeistä enemmänkin, mutta kuulemasi ei vakuuta – eihän niillä mitään valtaa tai vaikutusta ole mihinkään. Pelkkiä kumileimasimia päätöksenteossa. Hallopedpaikat ovat muutenkin vanhojen järjestötoimijoiden loppusijoituskohteita, jonne jäärät päätyvät pätemään ymmärtämättä opiskelijoiden arjesta enää mitään.
Edellä mainitut reaktiot hallopedeistä eli hallinnon opiskelijaedustajista ovat tulleet meille opintosihteereille tutuiksi. On totta, että hallopedit tulevat harvemmin puheeksi valtsikalaisten kahvipöytäkeskusteluissa Unicafessa. Yliopiston hallinnollisten elinten toimintaa on hankala avata yhdellä lauseella, saati tehdä niihin hakemisesta mediaseksikästä. Lisäksi järjestöaktiivit saattavat helpommin kuulla hallopedinä toimimisesta muilta järjestötoimijoilta tai koulutusten ja tapahtumien kautta. Täysin ei voi tyrmätä myöskään väitettä kumileimaisimena olemisesta, sillä hallopedin tehtäviin liittyy paljon myös rutiininomaisia toimia, kuten väitöskirjojen ja gradututkielmien arvosanojen hyväksymistä.
Hallopedien rooli on kuitenkin erittäin tärkeä: esille nousee jatkuvasti teemoja, joilla on kauaskantoisia seurauksia opiskelijoille. Esimerkiksi tiedekuntaneuvoston maaliskuun kokouksessa käsiteltiin yliopiston johtosääntöjä ja UNIFIn rakenteellisen kehittämisen raporttia. Johtosääntöjen osalta kolmikantaperiaatetta ja samalla siis myös opiskelijaedustajien vaikutusvaltaa oltiin kaventamassa muun muassa dekaanin ja laitosjohtajan valinnassa – kiitos HYYn ja hallopedien puolivuotisen lobbaus- ja vaikutustyön, näin ei onneksi ole käymässä. UNIFIn raportti puolestaan herätteli laajempaa keskustelua yliopistojen profiloitumisvaatimuksista ja siitä, tulisiko tiedekunnassamme ottaa tulevaisuudessa laajat kandidaatintutkinnot käyttöön. Tähän kehityssuuntaan tiedekuntaa on viemässä myös yliopiston “Iso pyörä” -projekti, joka asettaa paineita laajoihin kandidaatintutkintoihin siirtymisen lisäksi valintahakukohteiden vähentämiselle.
Yliopisto-, tiedekunta- ja laitostason hallintoelimissä tehdään siis merkittäviä päätöksiä opiskeluun liittyen. On ensisijaisen tärkeää, että opiskelijoiden ääni todella kuuluu heitä koskevassa päätöksenteossa. Tässä piileekin hallopedien ydintehtävä: heidän tavoitteenaan on tuoda opiskelijoiden näkökulmia ja mielipiteitä esiin ja toisaalta välittää kokouksissa käsiteltävistä aiheista tietoa muille opiskelijoille. Tehtävästä suoriutuminen menestyksekkäästi ei silti vaadi aiempaa järjestökokemusta tai useamman vuoden opiskelutaustaa, vaan tärkeämpää on oma kiinnostus pestiä kohtaan ja valmius ottaa asioihin kantaa.
Nyt, kun nykyisten hallopedien toimikausi lähenee loppuaan, voi katseen suunnata ensi syksynä koittaviin hallopedvaaleihin. Yliopistolla on monia vaikuttamisen tapoja, joista hallopediys on ajankäytöllisesti verrattain kevyttä: kokouksia on noin kerran kuukaudessa. Jos tiedekuntaamme vaikuttaminen saa innostuksen kiilumaan silmissäsi tai hallintoasiat sydämesi sykkimään, kannattaa hallopediutta harkita vakavasti ja hakea ensi syksynä osaksi tätä mystistä – joskin tulevaisuudessa toivottavasti yhä näkyvämpää – joukkoa.
HALLOPED: Lyhenne sanoista hallinnon opiskelijaedustaja
LAITOSNEUVOSTO: Tuttavallisemmin pelkkä lane, käyttää laitoksen tasolla päätösvaltaa. Valtiotieteellisessä on kaksi lanea: politiikan ja talouden tutkimuksen laitosneuvosto ja sosiaalitieteiden laitosneuvosto.
TIEDEKUNTANEUVOSTO: Tiedekunnan tasolla päätösvaltaa käyttävä elin. Merkittävä paikka opiskelijoille vaikuttaa oman tiedekunnan asioihin.
YLIOPISTOKOLLEGIO: Yliopiston ylin 50-henkinen hallintoryhmä, jossa kaikki tiedekunnat ovat edustettuina.
KOLMIKANTAPERIAATE: Periaate, jonka mukaan yliopiston hallintoelimissä on edustus jokaisesta kolmesta yliopistoyhteisön ryhmästä: professoreista, muusta henkilökunnasta (nk. keskiryhmä) ja opiskelijoista.
HALLOPEDVAALIT: Kahden vuoden välein järjestettävä rumba, jossa valitaan hallopedit eri hallintoelimiin. Seuraavat vaalit ovat tulossa loka-marraskuussa 2015.
Teksti: Henna Pursiainen ja Riikka Tähkävuori