Osa valtiotieteellisen tiedekunnan pääsykokeista järjestetään keväällä 2015 oppiainepareittain. Taustalla on reagointi valtakunnallisen yhteishaun muutoksiin ja paine vähentää hakukohteita.
Oppiainepareilla on yhteinen pääsykoekirjallisuus, samat koekysymykset ja sama koetilanteessa jaettava aineisto. Parit ovat poliittinen historia ja talous- ja sosiaalihistoria, sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka, taloustiede ja tilastotiede, kehitysmaatutkimus ja sosiaali- ja kulttuuriantropologia sekä valtio-opin kolme linjaa. Hakija voi pyrkiä yhteen tai kaikkiin saman kokeen oppiaineisiin.
– Esimerkiksi valtio-opissa pystyi aiemmin hakemaan yhden linjan viittätoista aloituspaikkaa, mutta nyt voi hakea kaikkiin kolmeen linjaan, jolloin aloituspaikkoja on tarjolla kolminkertaisesti, kertoo opintoasiainpäällikkö Mikko Vanhanen.
Uudistuksella haluttiin reagoida valtakunnallisen yhteishaun muutoksiin. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin haetaan nyt samassa haussa. Hakija voi hakea enintään kuuteen hakukohteeseen ja hänet voidaan hyväksyä vain yhteen paikkaan. Priorisointi on tehtävä jo hakulomakkeella.
Valtiotieteellinen kilpailee parhaista hakijoista esimerkiksi Tampereen sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman kanssa, jossa haetaan yleisesti sosiaalitieteisiin ja opintosuuntaus valitaan vasta myöhemmin. Vastaavia laajempia hakukohteita Valtsikan nykyiset tutkintovaatimukset eivät mahdollista. Muutokselle nähtiin tarvetta, koska viime keväänä valtiotieteellisen hakijamäärät laskivat samaan aikaan, kun ne kasvoivat muissa yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa. Oppiainepareilla pyritään tarjoamaan samoja etuja kuin laajemmissa hakukohteissa: mahdollisuuksiaan päästä tiedekuntaan voi parantaa hakemalla kerralla useampia aloituspaikkoja.
Myös yhteistyötä eri oppiaineiden välillä halutaan lisätä. Poliittinen historia ja talous- ja sosiaalihistoria sekä sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka päätyivät jopa samaan valintakoekirjaan, Göran Therbornin teokseen Maailma. Aloittelijan opas. Tänä keväänä poliittiseen historiaan hakevan Tuuli Tiitisen mielestä se käsittelee laajasti yhteiskuntatieteilijöitä kiinnostavia aiheita.
– 300 sivussa asioiden käsittely jää vähän pintapuoliseksi. Tässä mielessä jokaiselle aineelle oma pääsykoekirjallisuus olisi parempi, Tiitinen miettii.
– Edellinen pääsykoekirja tarjosi paljon tietoa Suomen poliittisesta historiasta.
Lähtötietojen heikentyminen on herättänyt huolta myös nykyisissä opiskelijoissa. Antropologian ja kehitysmaatutkimuksen opiskelijoiden hallitukset julkaisivat kannanoton, jossa he ihmettelevät päätöstä oppiaineiden yhteisestä valintakokeesta. Vanhanen kuitenkin muistuttaa, että pääsykokeen perimmäinen tarkoitus ei ole tarjota peruskurssia vastaavia tietoja, vaan pyrkiä mittaamaan opiskelussa tarvittavia valmiuksia.
Lisää muutoksia opiskelijavalintoihin on luvassa ensi vuoden aikana. Ensikertalaisten kiintiöt otetaan käyttöön vuoden 2016 yhteishaussa. Lopullisia päätöksiä kiintiöiden koosta ei ole vielä tehty.
– Nyt katsotaan miten nämä valinnat toimivat ja ilmeneekö tarvetta tehdä muutoksia, Vanhanen toteaa.
Teksti: Oona Riitala
Kuva: Joonas Lehtonen